Terveyden
edistämisen yamk-opiskelijoiden henkilöstöjohtamisen opinnot huipentuivat
opintomatkaan Helsinkiin. Matkan tekoa väritti mediassa näkyvästi esillä ollut
sote-uudistus, josta luvattiin antaa päätös päivän aikana. Johtamisen
opinnoissa olimme pohtineet sote-uudistusta eri näkökulmista ja tähän päivään
oli valmistauduttu tarkkaan mietityillä kysymyksillä. Sosiaali- ja
terveydenhuollon kentällä työskentelevinä uudistus olisi merkittävä meille niin
työntekijöinä kuin asiakkainakin.
Monipuolinen palvelukeskus
kätkee sisäänsä suuren sydämen
Aloitimme
matkamme vierailemalla Riistavuoren palvelukeskuksessa, missä työn laadun
arviointi on viety kenties pidemmälle kuin missään muualla sosiaali- ja
terveydenhuollossa Suomessa. Vuonna 2009 Helsingin sosiaalivirasto oli myöntänyt
palvelukeskukselle Innovaatio –kilpailun toisen sijan. Kehittämistyötä oltiin
jatkettu sinnikkäästi ja vuonna 2014 palvelukeskus sai kaupunginjohtajan
laatupalkinnon ykkössijan sekä laatukeskukselta EFQM:n mukaisesti neljä tähteä.
Matkan varrella vanhustenkeskus on muuttunut monipuoliseksi palvelukeskukseksi,
jonka sisälle mahtuu uskomaton määrä innovatiivisia toimintoja helsinkiläisille
ikäihmisille sekä työttömille. Palvelukeskuksen toiminnan ydin on
asiakaslähtöisyys ja yli sukupolvien ulottuva vuorovaikutuksellinen
toiminta. Palvelukeskuksessa työskentelee
moniammattillinen henkilöstö toimintakykyä tukevassa lyhytaikaisyksikössä, tehostetun
palveluasumisen talossa, arviointiin ja kuntoutukseen keskittyvissä
ryhmäkodeissa sekä palvelukeskuksen erilaisissa toiminnoissa.
Riistavuoren
palvelukeskuksen lämmin ja ihmisyyttä arvostava ilmapiiri teki vaikutuksen
ryhmäämme. Työntekijöiden puheesta huokui ammattiylpeys ja halu tarjota hyvä ja
osallistava arki asukkaille. Kuntouttavaa työotetta toteutettiin yli
ammattirajojen. Yksilöllinen ja arkea tukeva Riistavuoren toimintakulttuuri
pitäisi saada jokaiseen asiakaskohtaamiseen tähtiajatukseksi.
Sosiaali- ja
terveysministeriö lähellä ihmistä
Astellessamme
Sosiaali- ja terveysministeriöön pohdimme, ehtisikö peruspalveluministeri Juha
Rehula tapaamaan meitä jännittävän päivän keskellä. Saavuttuamme perille kuulimme
Rehulan olevan valmistelemassa sote-päätöstä. Päätöksen syntyminen
hallituspuolueiden kesken osoittautui olevan odotettua haasteellisempaa. Sen
sijaan saimme tavata alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin sekä sosiaalineuvos Kari
Haaviston. He raottivat meille sote-päätöksen taustaa. Sosiaali- ja
terveysministeriössä ei keskitytä vain hallinnolliseen uudistukseen, vaan
tavoitteena on toiminnallisen muutoksen kautta saada aikaan aito asiakaslähtöinen
palvelurakenne. Pöysti korosti, että moniammatillisen palveluverkoston halutaan
olevan lähellä ihmistä ja helposti saavutettavissa. Perusterveydenhuolto ja
erikoissairaanhoito toimivat limittyneinä. Pöysti toivoi hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen olevan läpileikkaavana tavoitteena eri yhteiskunnan
sektoreilla kuten liikenne- ja ympäristösuunnittelussa. Pöysti pohti myös digiteknologian
hyötyjä ja haittoja. Digitalisoinnilla voidaan vähentää työn kuormittavuutta,
mutta miten mitata mahdollisia uhkia, kuten keskittymättömyyttä ja
häiriökäyttäytymistä.
Päällimmäisenä
Kari Haaviston puheenvuorosta meille jäi mieleen kestävyysvajeen puolittaminen
tukemalla väestön toimintakykyä. Toimintakyvyn parantaminen samassa suhteessa
kuin eliniän pidentyminen auttaa valtion kestävyysvajeen paikkaamista.
Terveyden edistämisen ammattilaisina meitä lämmitti puhe ennaltaehkäisevän työn
merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Miten tämä tulee näkymään käytännössä
tiukassa taloustilanteessa? Haavisto muistutti, että itsehoidossaan aktiivinen
asiakas, joka ei käytä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, on edullisin
asiakas.
Aivoterveyden ylläpidolla
muistisairauksia vastaan
Pikkuparlamentissa
keskityimme muistisairauksiin ja meitä viriteltiin aivoterveyden
ylläpitämiseen. Kansanedustaja ja muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen
ihastutti innollaan puhua muistisairauksista. Oli ilo tavata lämminhenkinen,
asiantunteva ja vastuuntuntoinen kansanedustaja, joka oli perehtynyt
lähettämiimme kysymyksiin huolella. Hänen näkemyksensä mukaan Suomi on yksi
kärkimaista muistisairauksien hoidossa.
Vaikka suomessa on laitostava hoitokulttuuri, niin muistisairauksia ei enää
nähdä toivottomina sairauksina. Aivoterveyden ylläpitämiseksi on löydetty
toimivia ja hyvin arkisia keinoja, kuten ravitsemuksesta huolehtiminen ja aktiivinen
liikunta. Mäkisalo-Ropponen piti tärkeänä sairauksien etenemisen hidastamista
oikealla hoidolla. Muistiliitossa on pohdittu yhteisökotitoimintaa
muistisairaiden kodinomaisena hoitomuotona. Mäkisalo-Ropponen halusi tuoda
keskusteluun myös työikäisten muistisairaudet, joiden diagnosoiminen usein
viivästyy ja aiheuttaa haittaa sairastuneelle. Tarpeita vastaavia palveluja ei
ole. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tulisi huomioida kognitiivinen ergonomia.
Yleisesti muistisairaudet poikkeavat muista sairauksista ja hoitotyöhön tarvitaan
asiantuntevia muistihoitajia.
Merja
Mäkisalo- Ropponen halusi aidosti jakaa kanssamme asiantuntijuuttaan, ja
suhtautui meihin arvostavasti. On hienoa, että meillä on hänen kaltaisensa
henkilö muistiliiton puheenjohtajana. Hän pystyy edistämään muistisairaiden
asioiden ajamista. Huolimatta siitä, että meillä on paljon kehitettävää
muistisairaiden palveluiden kehittämisessä, olemme kuitenkin kansanvälisesti
edelläkävijöitä monissa muistiasioissa.
Ajankohtaisia aiheita eduskunnan
kyselytunnilla
Päivämme päättyi osallistumalla
eduskunnan kyselytunnille Sibelius Akatemian uudistetuissa tiloissa. Paikalla
oli noin 75% kansanedustajista. Vivahteikasta keskustelua käytiin muun muassa
postilaitoksen nykytilasta, eläinsuojelunlain uudistuksesta sekä
verotuskysymyksistä. Oppositiopuolueet haastoivat hallituspuolueiden
ministereitä kiperillä kysymyksillä. Iltapäivälehdistö pohti otsikoissa
puhuttaako kulisseissa valmisteltava sote-päätös kyselytunnilla, mutta kaikkien
yllätykseksi sote-uudistus ei kuulunut kyselytunnin ohjelmistoon.
Opintomatka oli meille
merkittävä, koska se vahvisti meidän halua suuntautua eteenpäin työelämässä.
Opinnot ovat valmistaneet meitä kohtamaan näitä haasteita. Päivään sisältyi
myös haikea tunnelma, koska vietimme viimeistä yhteistä opintopäivää ryhmänä.
9.11.2015
Terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat:
Johanna Alanen, Ninni Gästgifvars-Puuska, Kirsi Keski-Nisula,
Hanna Mörö, Riitta Rantala ja Johanna Vuoriaho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti