tiistai 14. lokakuuta 2014

Opintomatka Pietariin 28.9.–4.10.2014


Laukku pakattu, passi kaulapussissa, rublia taskussa ja junalippu Tikkurilaan. Niin alkoi Cimon rahoittama opintomatka Pietariin miltei kahdenkymmenen muun naisen kanssa. Joukkomme koostui Tampereen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden Terveyden edistämisen koulutusohjelman opiskelijoista ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toisen vuoden Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman opiskelijoista sekä koulutusohjelmien yliopettajista. Joukkoon mahtui laaja-alaista osaamista, erilaisissa työympäristöissä kasvaneita ammattilaisia sosiaali- ja terveysalalta.

Matkalla tutustuimme Pietarin alueella erilaisiin terveydenhuollon toimijoihin. Opintomatkan isäntänä toimi Samaran yliopisto ja heidän dekaani oli suunnitellut opintomatkamme sisällön. Opintomatkaa voisi kutsua intensiivikurssiksi, jonka aikana esittelimme omaa työtämme, pohdimme henkilökohtaisia valmiuksiamme kansainvälisellä työkentällä ennakkotehtävänä tehdyn europass cv:n kautta. Reflektoimme yhdessä tutustumisten ja kokemusten kautta nousevia ajatuksia Suomen ja Venäjän terveydenhuollon organisaatioiden, toimintamallien ja hoitotietämyksen eroista ja mahdollisuuksista. Matka tarjosi myös upean mahdollisuuden tutustua venäläiseen kulttuuriin muun muassa ruuan, baletin ja erityisesti arkkitehtuurin kautta.

Lumoava Pietari

Opintomatkan aikana vieraaseen kulttuuriin ja toisenlaisiin toimintamalleihin tutustumalla heräsin arvioimaan myös omia työskentelytapoja ja työyhteisön toimintakulttuuria eri näkökulmasta. Vertailemalla Suomen ja Venäjän terveydenhuollon ja sairaanhoidon eroavaisuuksia löysin mahdollisuuksia kehittää omaa työskentelyä ja pohdin omia arvoja ja asenteita työtä, toimintamalleja ja työyhteisöjä kohtaan.

Yhtenä vierailukohteemme oli Pietarissa toimiva ensihoidon tutkimusinstituutti. Meidät otti vastaan sairaalan ylihoitaja, joka toimi koko sairaalan ylilääkärin ”oikeana kätenä”. Jälleen kerran vastaanotto oli sydämellinen ja vieraanvarainen. Meidän koko vierailu sai ystävällisen ja avoimen vastaanoton eri osastoilla, tavoilla, mikä ei olisi kenties Suomessa mahdollista. Vierailukohteemme sairaala oli erikoistunut ensiavun ja ensihoidon tutkimiseen ja kehittämiseen. He olivat hyvin ylpeitä ammattiosaamisestaan ja heistä huokui halu kehittyä ja vahvistaa osaamistaan.

Päivässä puhuttelevaa oli henkilöstön ammattiylpeys ja halu kehittää ammattitaitoaan. Jäin pohtimaan kuinka sääli on, että Suomessa vähättelemme usein työtämme tai kuinka paljon törmäämme muutosvastarintaan työn kehittämisestä puhuttaessa. Ehkä ylemmän johdon tulisi näkyä enemmän työpisteillämme, erityisesti johdon näkymättömyys tulee esiin itsenäistä työtä tekevien työntekijöiden kohdalla mm. avopalveluissa ja terveysneuvonnan palveluissa, tällöin ohjeistukset tulevat vain sähköpostilla tai lähiesimiehen kautta koko työyhteisön kokouksissa. Kehittämisen kohteita, tavoitteita ja merkitystä tulisi enemmän avata, jotta työntekijöiden suhtautuminen voisi olla avoimempaa oman toiminnan arvioimiselle ja uudistamiselle. Merkityksellisyyden kautta voitaisiin saada työntekijät motivoitumaan pitkäkestoiseen kehittämistyöhön. Tarvitaan pysähtymistä, väliarvioita ja palautetta tehdystä työstä, näkyviä tuloksia, jotka rohkaisevat jatkamaan kehittämistyötä ja tai korjaamaan suuntaan toimimattomista käytänteistä.

Ensiavun tutkimusinstituutti

Viimeisenä opintomatkamme kohteena vierailimme Pietarin keskustassa sijaitsevassa kuntoutussairaalassa, Sairaala nro. 46, joka oli reilun vuosikymmenen erikoistunut sotaveteraanien kuntouttamiseen. Kuntoutussairaalan ilmapiiri oli kutsuva ja lämminhenkinen, sairaalan johto, työntekijät ja jopa potilaat toivottivat meidät tervetulleiksi hymyillen. Meille esiteltiin avoimesti sairaalan tiloja ja kerrottiin heidän toteuttaman kuntoutustyön periaatteista. Sain itse olla mukana ryhmässä, jota kierrätti sairaalan apulaisylilääkäri. Hänen vuorovaikutus suhteessa alaisiin sai pohtimaan suomalaista johtamisstrategiaa ja sen kehittämismahdollisuuksia.

Johtaja kertoi alaistensa työstä antaen heille samalla paljon positiivista palautetta. Ilmeet, eleet ja kosketus, kertoivat hyvin läheisestä ja vuorovaikutuksellisesta suhteesta esimiehen ja alaisen välillä. Apulaisylilääkäri kertoi esimiehenä luottavansa alaisten osaamiseen. Hänen mukaansa venäläisessä kulttuurissa annetaan tarvittaessa myös kriittistä palautetta ja monesti säännöt ovat hyvin tarkkojakin. Samalla kuitenkin positiivisen palautteen kautta kannustetaan ja motivoidaan työntekijöitä. Palautteenannossa pyritään aina kehittävään ja rakentavaan palautteenantoon. Sairaalassa kaikki tuntuivat tekevän työtä yhtenäisesti samaa tavoitetta kohden riippumatta työtehtävästä, erityisen mielenkiintoista oli huomata, että työtä tehtiin suurella sydämellä ihmisarvoa kunnioittaen.

Sairaala nro. 46

Nähdäkseen lähelle, on mentävä kauas. Tähän kiteytyy päällimmäinen huomioni opintomatkan annista. Usein työssämme kritisoimme puutteita ja epäkohtia huomaamatta mikä jo toimii ja miten meitä autetaan. On tietysti tärkeää nähdä työssä kehittämisalueita ja pyrittävä johtamaan omaa sekä työyhteisön työtä suuntaan, joka palkitsee niin työntekijöitä kuin työnkohteena olevia asiakkaita, potilaita, yhteisöjä ja ympäristöä. On kuitenkin helpottavaa ja jopa innostavaa huomata kuinka hyvin monet terveydenhuollon ja sairaanhoidon toimintamallit Suomessa ovat. Koulutusjärjestelmämme on kansainvälisestikin huippuluokkaa ja suomalaisten työmoraalia kunnioitetaan ympäri maailmaa. Koulutamme osaavia ammattilaisia, joilla on tiedonkeruu menetelmät halussa ja mahdollisuus kouluttautua erikoistuen johonkin ammattialaan tai edetäkseen työurallaan. Meidän tulisi pitää korkeassa arvossa työtämme ja samalla pyrkiä ymmärtämään syvemmin monikulttuurista hoitotiedettä ja sen tarjoamaa mahdollisuutta itsemme eteenpäin viemisessä. Kaikissa kulttuureissa on jotakin hyvää. Monikulttuurisuuden arvostamisen kautta ymmärryksemme syvenee ja on mahdollista kehittää osaamistamme kansainvälistyvässä työympäristössä. Omassa työssä kouluterveydenhoitajana tapaan moninaisen kulttuuritaustan omaavia oppilaita. Kulttuurien, joiden juuret voivat olla kansallisten rajojen ulkopuolella. Ymmärrys auttaa kohtaamaan asiakkaan kokonaisvaltaisemmin ja kunnioittavammin.

Pietarhovi tarjosi upean virkistäytymishetken kesken intensiivistä opintomatkaa.


Johanna Vuoriaho

lauantai 5. huhtikuuta 2014


CINCON SEIKKAILU HELSINGISSÄ 6.3.2014

Aikaisin aamulla juna (IC40) vei 13YTEDIN opiskelijat Helsinkiin.

Aamun ensimmäisenä ohjelmana oli vierailu Riistavuoren Palvelukeskukseen

Meidät otti vastaan Palvelukeskuksen johtaja Malla Hinttala.

Riistavuoren palvelukeskus:
  • Ryhmäkodit
  • Palvelutalo 
  • Terapiayksikkö







Vierailun aikana meille tarjoiltiin kahvin lisäksi tietoa palvelukeskuksen toiminnasta ja muutoksen johtamista lähiesimiesten näkökulmasta. Muutosjohtaminen on Riistavuoressa ajankohtainen aihe, koska Palvelukeskuksessa tapahtui vuoden 2013 alusta organisaatiouudistus.




Lähiesimiehen tehtäviä muutoksen johtamisessa:
  • Keskustelu, ja asioiden jatkuva toistaminen
  • Tiedon jakaminen myös keskeneräisistä  asioita  informoitava
  • Kaikkien tulee toimia samalla tavalla
  • Verkostoituminen





Aivotyö ja matkustaminen vaativat energiaa. Maittava välimerellinen lounas syötiin Virgin Oilissa. CINCO suosittelee !








Ruokailun ja pakollisen ostoskierroksen jälkeen oli vuorossa vierailu Eduskuntataloon.






Eduskuntavierailuun sisältyi opastettu kävelykierros.



Naisten oma lepohuone, Harmaa huone. Työntekijöiden työhyvinvointi on ollut pinnalla jo ensimmäisen eduskunnan aikana, sillä huoneessa oli aikoinaan  villahousunlämmittimet.














Naistenhuoneen ikkunalla seisoskeli hellyttävä patsas ”Ville Pahalla Päällä”.














Olimme läsnä eduskunnan kyselytunnilla. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen  (ministeriaitiossa oikealla ) vastaamassa vanhustenhuoltoa käsittelevään kysymykseen.








Suut Makiaksi! 


Eduskuntavierailun päätteeksi tapasimme Sosiaali- ja terveysministeri  Paula Risikon. Piristävän kahvitarjoilun lomassa kuulimme Risikon vastauksia kysymyksiimme  työhyvinvointiin ja työurien pituuteen liittyvistä asioista sekä sote- uudistuksen etenemisestä.


Pitkän ja antoisan päivän päätteeksi palasimme Pirkanmaalle IC junan kyyditsemänä.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Tamkin tähdet Helsingissä 6.3.2014

TAMK:n tähdet; blogiteksti 1.4.2014


Osana henkilöstöjohtamisen opintoja ryhmämme 13YTEDI suuntasi kohti Helsinkiä 6.3.2014. Matkan tarkoitus oli vierailla Riistavuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa sekä eduskunnassa, jossa tapasimme ministeri Paula Risikon. Ennen matkaa laadimme tiimeittäin kysymyksiä vierailukohteisiin näkökulmana etenkin ajankohtainen muutosjohtajuus.

Ensimmäinen vierailukohde oli Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus, jossa tapasimme johtaja Malla Hinttalan. Helsingin kaupungin vanhuspalveluohjelman yhtenä strategisena linjauksena on ollut ympärivuorokautisen hoidon rakenteen uudistaminen, jonka myötä Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus on kokenut rakenteellisia uudistuksia. Johtaja Hinttalan mukaan muutokset ovat olleet hyviä, mutta ne ovat vaatineet suuria ja nopeita muutoksia, ja asettaneet haasteita johtajuudelle.

Rakenneuudistuksen myötä päivä- ja palvelukeskustoiminta, kotihoito sekä sosiaali- ja lähityö yhdistyivät. Uudistuksen tavoitteena on ollut vähentää toimintojen päällekkäisyyttä, mikä johtaja Hinttalan mielstä onkin nyt toteutunut. Nyt palvelukeskuksesta käsin koordinoidaan alueen asukkaiden palveluita, ja yhteistyö kotihoidon kanssa on tiivistä ja tarkoituksenmukaista. Uudistuksen myötä johtaja Hinttalan alaisuudessa on nyt lähes 350 työntekijää, ja esimiesten johtajuustaidoilla on suuri merkitys toiminnan sujuvuudelle.

Riistavuoren uudet asiakkaat tulevat kaupungin sairaalasta tai kotihoidon kautta. Ensimmäisenä asiakas tulee Riistavuoreen arviointi- ja kuntoutusjaksolle. Jakson tavoitteena on, että asiakkaan kuntoutumista tuetaan niin, että hän pystyy jakson jälkeen palaamaan omaan kotiin. Riistavuoressa asiakas viettää tällä hetkellä keskimäärin neljä viikkoa, joten läpivirtaus on suuri. Asiakkaiden henkilökohtaisesti räätälöityjen tavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan monialaista osaamista sekä yhteistyötä henkilöstön kesken. Työyhteisövalmennus, jossa kokeneet kollegat jakavat osaamista noviiseille, on koettu tärkeäksi. Riistavuoren henkilökunnan koulutusta tuetaan hyvin, ja hyviä sekä näyttöön perustuvia käytäntöjä päivitetään sairaanhoitajien tutkimusklubilla. Kun hoitotyö on näyttöön perustuvaa ja tavoitteellista, jää välittömään hoitotyöhön enemmän aikaa. Asukkaiden kuntoutumistavoitteiden etenemistä seurataan päivittäisten kirjaamisten avulla, ja vuoropuhelu henkilöstön sekä lähiesimisten välillä on tiivistä.

Muutosjohtaminen edellyttää johtaja Hinttalan mukaan esimieheltä jatkuvaa keskustelua tulevista muutoksista. Riistavuoressa vaaditut muutokset on tehty olemassa olevilla resursseilla. Vakanssipohjiin sen sijaan on tehty muutoksia. Johtaja Hinttalan mielestä koko johtamisen paketin tulisi olla samassa yksikössä (talous, henkilöstö ja sisällön johtaminen). Johtamisen esteenä on mm. henkilöitynyt valta ja hierarkkinen työnjako. Hyvää johtamista lisää johtajan innovatiivisuus ja luovuus. Tässä kannattaa ottaa koko henkilökunta ideointiin mukaan. Osallistuminen edistää sitoutumista. Viestinnästä on hyvä tehdä viestintästrategia ja viestiä muutoksista ennakkoon. Asioista puhuminen avoimesti vähentää väärien käsitysten syntymistä ja lisää ymmärrystä muutosten keskellä. Johtajalla sekä henkilökunnalla on myös oltava tilaa ja aikaa eettisille pohdinnoille.


Eduskuntavierailu alkoi opastetulla eduskuntakierroksella, jonka jälkeen pääsimme seuraamaan kyselytuntia. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen sai ahkerasti vastailla puhemiesten kysymyksiin VPL:n osalta, joka onneksemme oli kyselytunnin ensimmäinen aihe. Kyselytunnin jälkeen meidän vastaan otti sosiaali- ja terveysminsteri Paula Risikko avustajansa kanssa. Ministeri Risikko on ollut kehittämässä YAMK tutkintoa, js meillä olikin arvostava vastaanotto Kokoomuksen ryhmähuoneessa.


Ministeri Risikko aloitti keskustelun kertomalla suunnitelmasta pidentää työuria. Työurien pidentämiseen voidaan vaikuttaa kehittämällä työoloja, ja sovittamalla paremmin yhteen työ- ja perhe-elämää. Myös osatyökykyisten potentiaalia täytyisi nykyistä paremmin hyödyntää työelämässä. Etenkin sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuutta on tärkeä lisätä, koska nuorten ikäluokkien ei uskota voivan täyttää tulevaa työvoimapulaa. Työuria myös sillä alalla on pidennettävä, ja vetovoimaisuuden edistämiseksi on käynnistetty Mielekäs-ohjelma.

Dualistinen koulutusmalli vaatii ministeri Riskon mielestä kehittämistä etenkin hyväksi lukujen osalta. Hän pitää kuitenkin tärkeänä YAMK koulutuksen säilymistä, sillä se vastaa parhaiten juuri työelämän tarpeita. Rakennemuutoslaki vaatii ministerin mukaan paljon muutoksia, ja päällekkäisyyksiä täytyy saada pois. Tällä hetkellä saumatonta hoitoketjua haittaa perus- ja erikoissairaanhoidon eri hallinnot. Kuntien talous on joutunut tiukille monien uudistusten myötä. Kuntien määrärahoja on jaettu tähän mennessä tarpeen, eli sairastavuuden mukaan. Ministeri Risikon mielestä voi olla mahdollista, että tulevaisuudessa kuntia voidaan tukea myös terveyden edistämisen kriteereillä.

Ministerin kiitäessä jo seuraavaan kokoukseen, jäimme avustajan kanssa kahvikupn ääreen keskustelemaan päivän aikana kuullusta. Mielenkiintoista asiaa ja opittavaa löytyi molemmista vierailukohteista. Jospa kuullusta saisi jotain omiin tulevaisuuden työelämätaitoihin!

torstai 27. maaliskuuta 2014

Opintokäynti Riistavuoren palvelukeskukseen sekä eduskuntaan 6.3.2014

Tampereen ammattikorkeakoulun Ylemmän AMK:n ryhmä 13YTEDI teki opintokäynnit Riistavuoren palvelukeskukseen sekä eduskuntaan 6.3.2014. Riistavuoren palvelukeskuksessa kysymyksiimme oli vastaamassa johtaja Malla Hinttala ja eduskunnassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

Riistavuoren palvelukeskus

Päivä alkoi käynnillä Riistavuoren palvelukeskukseen. Palvelukeskuksella johtaja Malla Hinttalan mukaan tarkoitetaan monipuolisia ennaltaehkäiseviä, kuntoutumista edistävää sekä toimintakykyä vahvistavaa palvelua ja hoitoa tarjoavaa keskusta. Riistavuoren organisaatiossa ja palvelurakenteissa on viime vuosina tehty laajoja uudistuksia. Tämä on saanut aikaan myllerrystä työyhteisössä. Koska käyntimme liittyi henkilöstöjohtamisen jaksoon, toi johtaja Hinttala esille näkemyksiä lähijohtamiseen liittyen. Lähiesimiestyö koetaan erityisen tärkeäksi Riistavuoressa ja uudistusten myötä lähiesimiesten ammatillista verkostoa on lähdetty kehittämään.

Riistavuori haluaa olla uudistuksien osalta edelläkävijä ja usein he menevätkin rohkeasti ”harmaalle alueelle”, vaikka kannustusta ei olisi vielä ylemmältä taholta saatu. Uusia työtapoja kokeiltaessa voidaan huomata että 100 kokeilua tuottaa kaksi toteutunutta asiaa ja yksi niistä jää elämään. Muutoksiin kannattaakin lähteä johtaja Hinttalan mukaan avoimin mielin.

Riistavuoressa toimii tutkimusklubi, joka järjestetään kerran kuukaudessa. Tutkimusklubilla työntekijät käyvät läpi tutkimuksia, väitöskirjoja sekä käypä hoito – suosituksia. Hyväksi havaittua ja luotettavaa tutkimustietoa viedään eteenpäin muulle työyhteisölle. Sisäisissä koulutuksissa käytetään usein hyväksi omaa asiantuntijuutta ja lisäksi vaihtoa muiden yksiköiden kanssa. Koulutuksissa pyritään herättelemään omaa ajattelua.

Ennen kaikkea Riistavuoressa toimitaan asiakaslähtöisesti. Asiakkaat ovat ykkössijalla ja kaikkia toimintoja tarkastellaan aina asiakkaan kautta. Riistavuoressa ei ole sairaskohtaista ryhmätoimintaa, vaan ryhmiin mennään oman mielenkiinnon kautta eikä sairauden katsota rajoittavan tätä. Uusi vanhuspalvelulaki on luonut raamit millä tavalla Riistavuoressakin toimitaan ja se on myös tuonut uusia mahdollisuuksia toimintaan. Vanhuspalvelulain toteutuksessa yhteistyökumppaneiden tunteminen ja luottamus korostuvat.


Eduskunta – Ministeri Risikko

Eduskuntavierailulla pääsimme tapaamaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon. Tapaamisen alussa ministeri Risikko halusi kertoa ryhmällemme työurien pidentämisestä sekä niistä käynnissä olevista työryhmistä ja hankkeista, joiden avulla tähän pyritään pääsemään. Keskeisenä viestinä ministeri Risikko toi esille, että työurien pidentäminen keskeltä on mahdollista. Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen työuran pituus on 33,9 vuotta. Tavoiteltava työurien pituus on 40 vuotta. Tähän tavoitteiseen pääseminen vaatii myös erilaisia toimenpiteitä, niin työntekijät kuin työnantajakin taholla. Lisäksi työterveyshuollon rooli on keskeisessä asemassa.


Eduskuntavierailun aikana ryhmämme halusi myös kysyä ministeri Risikon mielipidettä koulutuksen duaalimallista liittyen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ja terveys- ja hoitotieteen yliopistotutkintoon.  Ministeri Risikko ei tällä hetkellä kannata tutkintojen yhdistämistä, sillä hän kokee että Ylempi AMK vastaa ketterämmin työelämäntarpeisiin. Yhteistyö näiden kahden koulutuksen välillä on kuitenkin tärkeää ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hyväksilukua siirtyessä yliopito-opintoihin pitäisi kehittää.

Team Jobbarit

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Opintokäynti Riistavuoren vanhuspalvelukeskukseen ja Eduskuntaan



Teimme opintokäynnin 6.3.2014 Helsinkiin Riistavuoren vanhuspalvelukeskukseen ja sen lisäksi kävimme eduskuntavierailulla tapaamassa ministeri Paula Risikkoa. Opintokäynnillä nousi esiin muutosjohtamisen näkökulmasta ajankohtaisia asioita, joita tässä blogitekstissä nyt käsittelemme.

Asiakaslähtöisiin toimintatapoihin panostaneessa Riistavuoren vanhuspalvelukeskuksessa tapasimme palvelujohtaja Malla Hinttalan, hoitotyön asiantuntija Mari Riilan ja esimies Sari Koiviston, jotka esittelivät meille keskuksen toimintaa ja kertoivat niistä haasteista, joita sote-uudistus on organisaatiossa aiheuttanut. Tänä keväänä eläköityvän johtajan Malla Hinttalan mukaan vanhustenhoidon järjestäminen Helsingissä on ollut raskas prosessi, koska muutoksia on tehty nopealla aikataululla ja avoimet keskusleluyhteydet ovat olleet vähäisiä. Palvelukeskuksen organisaatiouudistus on ollut käynnissä vuoden alusta alkaen ja se on kuormittanut erityisesti lähijohtajia, joiden tukeminen muutosprosessissa on nyt tärkeää. Muutoksen läpiviemisessä työntekijöiden osallistumisen mahdollistaminen on avainasemassa ja tavoitteena on saada kaikki toimimaan samojen periaatteiden mukaisesti. Muutokselle on annettava aikaa, jotta kaikki osallistujat voivat pohtia asioiden merkitystä asiakkaan saaman palvelun ja oman työnsä kannalta. Strategia jalkautetaan johdolta esimiesten kautta työntekijöille jatkuvan keskustelun ja koulutuksen avulla.

Eduskuntavierailulla tapaamamme ministeri Risikko totesi, että tulevan sote-uudistuksen myötä laadukkaan johtamisen merkitys korostuu, jotta suunnitellut muutokset saadaan vietyä läpi työntekijöitä kuunnellen ja ottaen heidät mukaan suunnitteluprosessiin niin hyvin kuin mahdollista. Hyvin suunniteltu muutos, jonka toteuttamiselle ja johon sopeutumiselle annetaan myös aikaa, edistää työntekijöiden hyvinvointia. Työhyvinvoinnin edistäminen taas vaikuttaa hallituksen tavoitteeseen pidentää työuria, jolla pyritään reagoimaan väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeiden kasvuun.

Risikko säilyttäisi korkeakoulujen duaalimallin, mutta parantaisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä mm. opintojen hyväksilukuun liittyvin linjauksin. Hän näkee, että ammattikorkeakoulu vastaa yliopistoa vahvemmin työelämän tarpeisiin, osallistuu kehittämistyöhön ja luo innovaatioita. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vahvistaa johtamisopintojen avulla ammattitaitoista muutosjohtamista palvelurakenteista uudistettaessa.

Tiimi Kuusikko