tiistai 14. lokakuuta 2014

Opintomatka Pietariin 28.9.–4.10.2014


Laukku pakattu, passi kaulapussissa, rublia taskussa ja junalippu Tikkurilaan. Niin alkoi Cimon rahoittama opintomatka Pietariin miltei kahdenkymmenen muun naisen kanssa. Joukkomme koostui Tampereen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden Terveyden edistämisen koulutusohjelman opiskelijoista ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toisen vuoden Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman opiskelijoista sekä koulutusohjelmien yliopettajista. Joukkoon mahtui laaja-alaista osaamista, erilaisissa työympäristöissä kasvaneita ammattilaisia sosiaali- ja terveysalalta.

Matkalla tutustuimme Pietarin alueella erilaisiin terveydenhuollon toimijoihin. Opintomatkan isäntänä toimi Samaran yliopisto ja heidän dekaani oli suunnitellut opintomatkamme sisällön. Opintomatkaa voisi kutsua intensiivikurssiksi, jonka aikana esittelimme omaa työtämme, pohdimme henkilökohtaisia valmiuksiamme kansainvälisellä työkentällä ennakkotehtävänä tehdyn europass cv:n kautta. Reflektoimme yhdessä tutustumisten ja kokemusten kautta nousevia ajatuksia Suomen ja Venäjän terveydenhuollon organisaatioiden, toimintamallien ja hoitotietämyksen eroista ja mahdollisuuksista. Matka tarjosi myös upean mahdollisuuden tutustua venäläiseen kulttuuriin muun muassa ruuan, baletin ja erityisesti arkkitehtuurin kautta.

Lumoava Pietari

Opintomatkan aikana vieraaseen kulttuuriin ja toisenlaisiin toimintamalleihin tutustumalla heräsin arvioimaan myös omia työskentelytapoja ja työyhteisön toimintakulttuuria eri näkökulmasta. Vertailemalla Suomen ja Venäjän terveydenhuollon ja sairaanhoidon eroavaisuuksia löysin mahdollisuuksia kehittää omaa työskentelyä ja pohdin omia arvoja ja asenteita työtä, toimintamalleja ja työyhteisöjä kohtaan.

Yhtenä vierailukohteemme oli Pietarissa toimiva ensihoidon tutkimusinstituutti. Meidät otti vastaan sairaalan ylihoitaja, joka toimi koko sairaalan ylilääkärin ”oikeana kätenä”. Jälleen kerran vastaanotto oli sydämellinen ja vieraanvarainen. Meidän koko vierailu sai ystävällisen ja avoimen vastaanoton eri osastoilla, tavoilla, mikä ei olisi kenties Suomessa mahdollista. Vierailukohteemme sairaala oli erikoistunut ensiavun ja ensihoidon tutkimiseen ja kehittämiseen. He olivat hyvin ylpeitä ammattiosaamisestaan ja heistä huokui halu kehittyä ja vahvistaa osaamistaan.

Päivässä puhuttelevaa oli henkilöstön ammattiylpeys ja halu kehittää ammattitaitoaan. Jäin pohtimaan kuinka sääli on, että Suomessa vähättelemme usein työtämme tai kuinka paljon törmäämme muutosvastarintaan työn kehittämisestä puhuttaessa. Ehkä ylemmän johdon tulisi näkyä enemmän työpisteillämme, erityisesti johdon näkymättömyys tulee esiin itsenäistä työtä tekevien työntekijöiden kohdalla mm. avopalveluissa ja terveysneuvonnan palveluissa, tällöin ohjeistukset tulevat vain sähköpostilla tai lähiesimiehen kautta koko työyhteisön kokouksissa. Kehittämisen kohteita, tavoitteita ja merkitystä tulisi enemmän avata, jotta työntekijöiden suhtautuminen voisi olla avoimempaa oman toiminnan arvioimiselle ja uudistamiselle. Merkityksellisyyden kautta voitaisiin saada työntekijät motivoitumaan pitkäkestoiseen kehittämistyöhön. Tarvitaan pysähtymistä, väliarvioita ja palautetta tehdystä työstä, näkyviä tuloksia, jotka rohkaisevat jatkamaan kehittämistyötä ja tai korjaamaan suuntaan toimimattomista käytänteistä.

Ensiavun tutkimusinstituutti

Viimeisenä opintomatkamme kohteena vierailimme Pietarin keskustassa sijaitsevassa kuntoutussairaalassa, Sairaala nro. 46, joka oli reilun vuosikymmenen erikoistunut sotaveteraanien kuntouttamiseen. Kuntoutussairaalan ilmapiiri oli kutsuva ja lämminhenkinen, sairaalan johto, työntekijät ja jopa potilaat toivottivat meidät tervetulleiksi hymyillen. Meille esiteltiin avoimesti sairaalan tiloja ja kerrottiin heidän toteuttaman kuntoutustyön periaatteista. Sain itse olla mukana ryhmässä, jota kierrätti sairaalan apulaisylilääkäri. Hänen vuorovaikutus suhteessa alaisiin sai pohtimaan suomalaista johtamisstrategiaa ja sen kehittämismahdollisuuksia.

Johtaja kertoi alaistensa työstä antaen heille samalla paljon positiivista palautetta. Ilmeet, eleet ja kosketus, kertoivat hyvin läheisestä ja vuorovaikutuksellisesta suhteesta esimiehen ja alaisen välillä. Apulaisylilääkäri kertoi esimiehenä luottavansa alaisten osaamiseen. Hänen mukaansa venäläisessä kulttuurissa annetaan tarvittaessa myös kriittistä palautetta ja monesti säännöt ovat hyvin tarkkojakin. Samalla kuitenkin positiivisen palautteen kautta kannustetaan ja motivoidaan työntekijöitä. Palautteenannossa pyritään aina kehittävään ja rakentavaan palautteenantoon. Sairaalassa kaikki tuntuivat tekevän työtä yhtenäisesti samaa tavoitetta kohden riippumatta työtehtävästä, erityisen mielenkiintoista oli huomata, että työtä tehtiin suurella sydämellä ihmisarvoa kunnioittaen.

Sairaala nro. 46

Nähdäkseen lähelle, on mentävä kauas. Tähän kiteytyy päällimmäinen huomioni opintomatkan annista. Usein työssämme kritisoimme puutteita ja epäkohtia huomaamatta mikä jo toimii ja miten meitä autetaan. On tietysti tärkeää nähdä työssä kehittämisalueita ja pyrittävä johtamaan omaa sekä työyhteisön työtä suuntaan, joka palkitsee niin työntekijöitä kuin työnkohteena olevia asiakkaita, potilaita, yhteisöjä ja ympäristöä. On kuitenkin helpottavaa ja jopa innostavaa huomata kuinka hyvin monet terveydenhuollon ja sairaanhoidon toimintamallit Suomessa ovat. Koulutusjärjestelmämme on kansainvälisestikin huippuluokkaa ja suomalaisten työmoraalia kunnioitetaan ympäri maailmaa. Koulutamme osaavia ammattilaisia, joilla on tiedonkeruu menetelmät halussa ja mahdollisuus kouluttautua erikoistuen johonkin ammattialaan tai edetäkseen työurallaan. Meidän tulisi pitää korkeassa arvossa työtämme ja samalla pyrkiä ymmärtämään syvemmin monikulttuurista hoitotiedettä ja sen tarjoamaa mahdollisuutta itsemme eteenpäin viemisessä. Kaikissa kulttuureissa on jotakin hyvää. Monikulttuurisuuden arvostamisen kautta ymmärryksemme syvenee ja on mahdollista kehittää osaamistamme kansainvälistyvässä työympäristössä. Omassa työssä kouluterveydenhoitajana tapaan moninaisen kulttuuritaustan omaavia oppilaita. Kulttuurien, joiden juuret voivat olla kansallisten rajojen ulkopuolella. Ymmärrys auttaa kohtaamaan asiakkaan kokonaisvaltaisemmin ja kunnioittavammin.

Pietarhovi tarjosi upean virkistäytymishetken kesken intensiivistä opintomatkaa.


Johanna Vuoriaho