OPINTOPÄIVÄ HELSINGISSÄ 5.11.2015

Kolmanneksi viimeisen koulupäivämme vietimme opintomatkalla Helsingissä. Ohjelmaamme kuului vierailu Riistavuoren monimuotoisessa palvelukeskuksessa, Sosiaali- ja terveysministeriössä, Pikkuparlamentissa ja eduskunnan kyselytunnilla. Ohjelmasta ei pidä unohtaa ruokailu- ja shoppailuhetkiä, eikä ajanviettoa tiimin kesken.

Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus

Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Helsingin kaupungin omistama Riistavuoren palvelukeskus. Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus tukee palveluiden käyttäjien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakyvyn säilymistä. Siellä on mahdollisuus osallistua erilaisille kädentaitojen kursseille ja liikuntaryhmiin, sekä retkille, konsertteihin ja juhliin. Monitoimi- ja kuntosalin tiloja asiakkaat voivat käyttää myös itsenäisesti ohjattujen ryhmien lisäksi.

Riistavuoren palvelukeskus

Riistavuori on ainutlaatuinen ja monipuolinen palvelukeskus, jossa henkilökunta on innovatiivista ja luovuudelle sekä kehittämiselle annetaan tilaa. Riistavuoressa on asiakkaille tarjolla ympärivuorokautista hoitoa sekä päiväkeskustoimintaa. Siellä työskentelee noin 150 työntekijää ja asiakaspaikkoja on 179. Vakinaisten työntekijöiden lisäksi Riistavuoren palvelukeskuksen toimintaan osallistuu vapaaehtoistyöntekijöitä. Ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoitus on 0,61. Me pääsimme tutustumaan viihtyisiin tiloihin toimintaterapeutti, sosionomi, YAMK-opiskelija Mari Hietalan opastuksella jossa kuulimme palvelukeskuksen toiminnasta. Tämän lisäksi toiminnasta kertoi palvelukeskuksesta vastaava ohjaaja Jukka Kotila, fysioterapeutti Tea Räisänen ja lähihoitaja Jaana Kotiaho. Koimme mielekkääksi, että tieto Riistavuoresta tuli työntekijöiltä.

Jukka Kotila

Riistavuorella on hyvä maine työpaikkana, jossa työntekijät viihtyvät. Työssä viihtyminen tulikin selvästi ilmi työntekijöiden puheissa. Erityisesti he kokivat hyväksi perehdytysohjelman, kehityskeskustelut, koulutukset ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä. Tämän lisäksi työntekijöillä oli erilaisia vastuualueita ja he myös kouluttivat toinen toisiaan. Myös ulkopuolisiin koulutuksiin pääsi oman mielenkiinnon mukaan.

Mari Hietala kertoi meille aivojumpasta kokemusasiantuntijoiden kanssa. Aivojumpan hän on kehittänyt osana omia opintojaan. Kokemusasiantuntijat ovat ikäihmisiä, jotka osallistuivat ryhmään, jota Hietala veti. Kokemusasiantuntijat kokivat, että ryhmässä olo on lisännyt virkeyttä, toimintatarmo on palannut ja se on myös ”hirvittävästi rikastuttanut elämää”. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Riistavuoressa ja muissa Helsingin palvelukeskuksissa olisi itseohjautuvia ryhmiä ja kokemusasiantuntijoiden osaamista ja tietoa hyödynnettäisiin aivojumpparyhmän ja mahdollisesti muiden ryhmien vetämisessä.

Myös Riistavuoressa on uhkana hoitajamitoituksen laskeminen, mikä tarkoittaa sitä, että hoitajilla on vähemmän aikaa asiakkaille. Alemmalla hoitajamitoituksella on seurausta kuntouttavan työotteen toteuttamiseen. Muistiosastolla on keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavia asiakkaita, joiden hoito kärsii, jos hoitajamitoitusta vähennetään. Asiakkailla ei ole tällä hetkellä tarvetta rauhoittaviin- ja unilääkkeisiin, koska päivät koostuvat lähellä olemisesta, turvallisesta ja välittävästä ilmapiiristä ja päivät pyritään pitämään aktiivisina, jotta vuorokausirytmi säilyy. Tällainen käytäntö olisi hyvä olla käytössä kaikissa paikoissa, joissa hoidetaan muistisairaita.

Riistavuoren arviointi- ja kuntoutusosastolla kuntouttavan hoitotyön ote on keskeisessä roolissa. Osalla osaston asiakkaista on tarkoitus kotiutua, joten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kuntouttaminen tulee tulevaisuudessakin taata. Jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, on mahdotonta toteuttaa kuntouttavaa hoitotyötä. Kuntouttavan hoitotyön käsitteen sijaan he puhuivat siitä, miten he elävät asiakkaiden kanssa yhdessä arkea. Arviointi- ja kuntoutusosastolla asiakkaat saavat myös yksilöllistä fysio- ja toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on liikunta- ja toimintakyvyn kohentuminen ja kotiutuminen.

Riistavuoressa oli aistittavissa aito välittämisen tunnelma ja kodinomainen henki. Meitä kosketti TunteVa-malli, joka on Riistavuoressa käytössä muistisairaiden vuorovaikutuksellisessa kohtaamisessa. TunteVa oli osa Riistavuoren luonnollista toimintatapaa. Meistä tuntui, että Riistavuoressa muistisairasta kuullaan aidosti, hänen tunteensa otetaan todesta ja hänen todellisuutta arvostetaan.

Riistavuoren palvelukeskuksessa asiakkaat käyvät mahdollisuuksien mukaan ruokailemassa yhteisissä tiloissa ja he käyttävät omia vaatteitaan. Omat vaatteet auttavat säilyttämään omaa persoonallisuutta ja tukevat yksilöllisyyden korostamista. Riistavuoressa on myös kaupunginkirjaston sivupiste, jossa lukemisesta innostuneet asiakkaat ja henkilökunta voivat helposti käyttää kirjaston palveluita.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriössä saimme ystävällisen vastaanoton ja kahvitarjoilun. Tarkoituksenamme oli tavata perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, mutta ajankohtaisen Sote-ratkaisun vuoksi hän oli estynyt tulemaan sovittuun tapaamiseen. Hänen sijastaan alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ja sosiaalineuvos Kari Haavisto olivat kertomassa meille yleisesti Sote-hankkeesta.

Sote ei ole vain hallinnollinen uudistus, vaan tavoitteena on aito toiminnan uudistaminen ja asiakaslähtöinen integroitu toiminta sosiaali- ja terveysalalla. On tarkoitus, että erikoistuneet palvelut ovat lähellä ihmistä ja ne tuotetaan moniammatillisesti. Moniammatillisuus painottuu myös yli ammattikuntarajojen. Ihmisten hyvinvointi ja terveyden edistäminen ei ole pelkästään sosiaali- ja terveysalan asia, vaan se tulee ottaa huomioon esimerkiksi rakentamisessa. Painotus uudessa sote-mallissa on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä laadukkaissa palveluissa. Tavoitteena ei ole tehdä leikkauksia, vaan alentaa kustannusten kasvua pitkällä tähtäimellä.

Sosiaalineuvos Kari Haavisto painotti, että ”halvin asiakas on se, joka ei käytä palveluita”. Tätä edesauttaa ennaltaehkäisevä työ sosiaali- ja terveysalalla sekä toimiva palvelujärjestelmä. Keskustelun lomassa heräsi ajatus hyvinvointikoordinaattorista, joka osaisi ohjata ihmisiä oikeaan paikkaan jo ennen ongelmien syntymistä. Tämän lisäksi ryhmästämme nousi kysymys koskien kuntien perusterveydenhuollon järjestämisestä. Ministeriö kehottaa päättäjiä pidättäytymään ja harkitsemaan tarkasti palveluiden ulkoistamista. Resurssit tulee kohdentaa oikeisiin ja vaikuttaviin palveluihin, kuten ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja samalla vähentää turhia ja asiakasta kuormittavia toimenpiteitä. Tämä täytyy kuitenkin tehdä vaarantamatta oikeita ja tarpeellisia toimenpiteitä. Kaikkiin lähettämiimme kysymyksiin emme saaneet vastauksia.

Pikkuparlamentti

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen vakuutti meidät asiantuntijuudellaan. Toivottavasti hänen kaltaisiaan oman alansa asiantuntijoita löytyy kansanedustajien joukosta muiltakin aloilta. Mäkisalo-Ropponen oli valmistautunut hyvin ja ottanut kysymyksemme tosissaan. Hän halusi jakaa kanssamme tietouttaan ja perusteli hienosti vastauksensa. Koimme kollegiaalista yhteyttä ja aidon kohtaamisen tunnetta. Mäkisalo-Ropposen oli ottanut muistisairaat sydämen asiakseen. Hän toimii Muistiliiton puheenjohtajana ja kertoi käyttäneensä paljon aikaa viime kaudella eduskunnassa toimiessaan muistisairaiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Yhdelle tiimimme jäsenelle tuli tunne, että omassa organisaatiossa mennään oikeaan suuntaan muistiasiakkaiden suhteen, kuten lisäämällä muistipoliklinikan toimintaa.

Mäkisalo-Ropponen toi esille, että Suomessa on 8 000-10 000 alle 65-vuotiasta, työikäistä muistisairasta. Hänen mukaansa työterveyshuolto on keskeinen toimija löytämään mahdolliset muistin huononemisesta kärsivät asiakkaat ja ottamaan heidät kuntouttavan toiminnan piiriin, huomioiden myös perhetilanne. Muistisairauden alkuvaiheessa lääkityksen aloittamista ei pitäisi viivästyttää. Nykyisin käytäntö muistisairauden alkuvaiheessa on jäädä seurailemaan tilannetta.

Muistin heikkenemisessä ei aina ole syynä muistisairaus, vaan taustalla voi olla jokin fyysinen oireilu esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta tai foolihapon puute. Työikäisellä vastaavasti muistin heikkenemistä ei aina voi selittää esim. stressillä, vaan taustalla saattaa olla alkava muistisairaus. Työterveyshoitajia hän kehotti kiinnittämään huomiota kognitiiviseen ergonomiaan.

Hoitajamitoituksesta Mäkisalo-Ropponen oli huolissaan ja pelkäsikin, että minimistä tulee maksimi. Liian matalalla hoitajamitoituksella on vaikutusta laadukkaan hoidon toteuttamiseen ja etenkin kuntouttava hoito kärsii niukoista resursseista. Tämän lisäksi hän peräänkuulutti osaavan hoitohenkilökunnan puolesta sekä käsitteiden muuttamista selkeämpään muotoon. Tehostetun palveluasumisen yksikön sijaan voitaisiin puhua yhteisökodista.

Merja Mäkisalo-Ropponen 

Tilaisuuden jälkeen virisi vilkas keskustelu Mäkisalo-Ropposen kanssa ja toimme esiin huolemme hoitajien jaksamisesta. Hoitajien psyykkinen jaksaminen tulee huomioida entistä paremmin, eikä keskittyä ainoastaan hoitajien fyysiseen ergonomiaan. Psyykkistä kuormitusta lisää hoitajien halu tehdä työnsä muistisairaiden kanssa laadukkaasti ja ylläpitää heidän toimintakykyä. Muistisairaiden parissa työskennellessä perushoitoon menee nykyisilläkin hoitajamitoituksilla suhteettoman paljon aikaa, koska laitoshoidossa olevat muistisairaat ovat huonokuntoisia. Kuitenkin muistisairaidenkin mielipidettä tulisi kuulla ja kunnioittaa, eikä muistisairaan todellisuutta pidä kyseenalaistaa.

Eduskunnan kyselytunti

Eduskunnan kyselytunti oli jokaiselle meistä uusi kokemus. Väliaikaiset tilat olivat ankeat, mutta toimivat. Turvatarkastus oli tiukka, eikä turvamiehiltä löytynyt huumoria. Kyselytunnilla kansanedustajat esittivät tiukkoja kysymyksiä hallitukselle postin toiminnasta, teuraseläinten kohtelusta, Itämeren tilanteesta, harmaan talouden kitkemisestä sekä maahanmuuttajista. Ajoittain puheenvuorot venyivät ja puhemies Maria Lohela joutui puuttumaan puheenvuoroihin. Myös yleiseen järjestykseen jouduttiin puuttumaan. Meno oli välillä kuin yläasteikäisten välitunnilla!

Postin toiminnasta kansanedustajat pommittivat pääministeri Sipilää tiukkaan sävyyn. Eläinten kohtelu herätti kysymyksiä ja huolta kansanedustajissa ajankohtaisten videoiden perusteella. Itämeren saastuminen nousi täälläkin esiin. Hallitus oli lopettanut tehokkaan katumisen järjestelmän valmistelun, josta se saikin kiitosta. Nämä kiitokset olivatkin ainoat positiiviset sanat, joita kyselytunnilla kuultiin. Maahanmuuttajia on tullut viime viikon aikana ilman virallisia asiakirjoja Venäjän puolelta Suomeen, tähän asiaan toivottiin hallitukselta pikaista puuttumista.

Ajankohtaisesta ”Sote-sopasta” olisimme toivoneet kyselytunnilla keskustelua ja kiperiä kannanottoja. Todennäköisesti seuraavalla kyselytunnilla hallitusta hiillostetaan Sote asioista, pitää seurata tilannetta.

Kaiken kaikkiaan opintopäivä oli erittäin opettavainen ja siitä sai paljon ajateltavaa. Tiimimme moniammatillinen porukka sai jokainen jotain omaan työhönsä ja ammattiinsa liittyvää.

Tiimi Kaari valmistautumassa eduskunnan kyselytunnille
Niina Kataikko, Johanna Yli-Pohja-Lakanen, Leena Luoma-Halkola, Marika Kojo, Pauliina Kukkula