Hyvinvointia Kotitorilta!

Kotitori on vuodesta 2009 helpottanut tamperelaisten ikäihmisten selviytymistä kotona. Toiminta-ajatuksena on ”kaikki saman katon alta” asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaan tarpeet kartoitetaan kuuntelemalla, sillä asiakas itse on paras asiantuntija omien tarpeiden hahmottamisessa. Ratkaisukeskeinen toiminta on aktiivisessa käytössä Kotitorilla, osataan esittää oikeita kysymyksiä ja ollaan läsnä asiakkaan tilanteessa. Tämä on tuonut toivottua tulosta, sillä asiakkailta on tullut suurta kiitosta Kotitorin toiminnasta. Asiakkaat ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi juuri sellaisena kuin he ovat. Asiakastyytyväisyyskyselyissä Kotitorin Puutarhakadun toiminta onkin saanut jatkuvasti yli nelosen keskiarvon, arvosteluasteikon ollessa 1-5.

Kotitorin toiminnassa on panostettu matalan kynnyksen luomiseen, mikä on onnistunut mainiosti. Kotitorilta asiakas saa tietoa 3. sektorin, yksityisen ja kaupungin tarjoamista palveluista. Samalla asiakasta neuvotaan Kelan ja kotitalousvähennysten sekä muiden huomioitavien asioiden kanssa. 

Hyvään ja kannattavaan tulokseen vaaditaan motivoituneita työntekijöitä. ”Sallivassa ja innostavassa ilmapiirissä on ihana tehdä töitä yhdessä”, kertoo iloisena haastateltava Kotitorin työntekijä Jenni Leijo. Kotitori on Leijon mukaan mielenkiintoinen työpaikka, missä saa olla mukana kehittämässä toimintaa. Jokainen työntekijä kasvaa toisensa mukana, ”yksin ei ole mitään”, epätäydellisyyden salliminen helpottaa myös asiakkaiden puutteellisuuden ymmärtämistä. Näistä tekijöistä saadaan luotua lämmin ja houkutteleva ilmapiiri Kotitorin tiloihin, mikä välittyy asiakkaallekin.  

Kotitori on monimutkainen konsepti, missä on mukana monta organisaatiota. Siitä huolimatta Kotitorin uudenlainen johtamistyyli saa Leijon kiitokset, sillä monelta suunnalta tuleva johtaminen antaa eväät parempaan työtulokseen. Monen eri ihmisen silmät ja korvat hahmottavat erilaisia asioita, mikä luo rikkauden johtamiseen ja ohjaamiseen. Silti jokaisen työntekijän mielipidettä kuunnellaan, mikä on avain työntekijän arvostukseen.

Kotitori on ollut monen ikäihmisen pelastus, täältä asiakas on saanut kuuntelua ja ymmärrystä! Ja ennen kaikkea Tampereen kaupunki on ollut tyytyväinen, sillä Kotitori on ostettu palvelu ja kannattavuusluvut kiinnostavat. Kotitori onkin todella kannattava konsepti, se on tuonut kaupungille miljoonan säästöt, joten ei ole ihme, että tällainen malli herättää mielenkiintoa muissa kaupungeissa.

Teksti: Laura Sylve

Elämäniloisen ja valmistuvan opiskelijan mietteitä

Valoisa ja pirteä Jenni Leijo on opiskellut TAMKin terveyden edistämisen koulutusohjelmassa. Valmistuminen on ovella, sillä yamk-tutkinnon hän saa valmiiksi ennen joulua. Hänen mietteet muutaman vuoden opiskeluajoista ovat positiiviset, mutta myös rankat. Mutta niinhän se on, että kivikkoinen tie tuo suuremman tyydytyksen kuin tasainen ja siloteltu tie. 

Jennin pohjakoulutuksena on geronomin tutkinto, vanhustyön asiantuntijuus. Hänellä on pitkä ja vaihteleva työkokemus yksityiseltä, 3.sektorilta sekä kaupungin palveluksesta. Elämänkokemusta on kertynyt, mutta Jenni mainitseekin osuvasti, että aina on uutta opittavaa ja hän on aina ollut innokas opiskelemaan työn ohessa. Yamk-tutkinnon myötä tiedonhankinta on helpottunut ja kokonaisuuksien hahmottamiseen on tullut selkeyttä ja vahvuutta. 

Suurimman kiitoksen oppimiskokemuksesta Jenni tahtoo antaa ihanalle ryhmänohjaajalle Varpulle sekä motivoivalle ryhmälleen. Jokaisella ryhmäläisellä on oma tarinansa ja historiansa, erilaisuus on tuonut suuren rikkauden. Ainutlaatuinen kokemus on antanut laajemman perspektiivin katsoa maailmaa ja erilaiset näkökulmat ovat avanneet silmät kokonaisuuksien näkemiselle.

Opettajien pohjaton tasku

 Jennin mielestä opiskelu oli organisoitu hyvin ja suuren kiitoksen hän haluaa antaa opettajien ”pohjattomalle taskulle”, mistä he löysivät juuri oikeat ja kannustavat sanat jokaiselle opiskelijalle. Opettajat ja luennoitsijat osasivat kertoa laajasti ja kattavasti isoista ja tärkeistä asioista, heiltä sai kuitenkin myös tukea, turvaa ja motivointia. Jenni mainitsee myös tärkeänä tukijana oman perheensä, ilman heitä opiskelu ei olisi sujunut!

Jouluvalmistelut vievät seuraavaksi Jennin mukanaan, mutta hän lupaa nauttia edes hetken suuresta ja hienosta saavutuksestaan, sillä sen hän on ansainnut.

Lämpimät onnittelut kaikille valmistuville!

Teksti: Laura Sylve

YAMK, suosittelen!

Haastateltavana Maija Kettunen, terveyden edistämisen koulutusohjelman opiskelija, ylempi AMK

 

 

 

Miten innostuit hakemaan terveyden edistämisen koulutusohjelmaan, ylempään AMK-tutkintoon?

Olen valmistunut terveydenhoitajaksi vuonna 2006 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Tämän jälkeen olen opiskellut työn ohella avoimen yliopiston opintoja, sosiaalityötä ja kasvatustiedettä. Työn ohella opiskelu sopii minulle ja on hyvää vastapainoa omalle työlleni. Tamkin nettisivuja selaillessa silmiini osui ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja siitä innostuneena hain koulutukseen. Ylempi AMK-tutkinto on luonnollinen jatkumo terveydenhoitajan perustutkinnolle. Haluan syventää tietojani ja parantaa mahdollisuuksiani edetä työelämässä tulevaisuudessa, etenkin projekti- ja kehittämistyöt kiinnostavat.

Miten olet viihtynyt?

Olen viihtynyt hyvin. Monipuolinen ja työelämälähtöinen koulutusohjelma on ollut positiivinen asia. Opintojen eteneminen ja opinnoissa menestyminen kannustaa jatkamaan, vaikka vaikeitakin hetkiä tulee eteen. Opiskelu ja täysipäiväinen työ vaativat kärsivällisyyttä ja paineen sietokykyä. Aikataulujen tarkka suunnittelu on tärkeää ja välttämätöntä. Kannustavat opiskelukaverit ja ammattitaitoiset ja mukavat opettajat ovat tukeneet opinnoissa. Myös opiskelujen joustavuus saa kiitosta!

Onko koulutus vastannut odotuksiasi?

On vastannut, kaikkia opintojaksoihin liittyviä tehtäviä on ollut mahdollista peilata omaan työhön ja se antaa opiskelulle syvyyttä ja herättelee oivaltamaan. Koulutukseen kuuluu monipuolisesti erilaisia opintoja, kuten johtamiseen, kehittämiseen ja projektityöhön liittyviä opintokokonaisuuksia. Näihin opintokokonaisuuksiin syventyminen on ohjannut tarkastelemaan omaa organisaatiota ja sen toimintaa tarkemmin. Kehittämis- ja projektiopinnoista saatua tietoa voi hyödyntää omassa työssään jo nyt.  Koulutuksesta on siis ollut hyötyä ja toivottavasti se avaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia työskennellä terveydenhuoltoalalla.

Teksti ja kuva: Laura Sylve

Naakat ja Kolmostiiimi opintokäynnillä eduskunnassa

Kesän 2012 aikana YAMK Terveyden edistämisen 11SYTEDI ryhmän tiimi Naakat ja tiimi Kolmostie miettivät kysymyksiä ajankohtaisista aiheista sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, sillä suunnitelmissa oli ryhmän opintokäynti ja ministerin tapaaminen eduskunnassa.

Vierailu Helsinkiin toteutettiin 13.9.2012, jolloin tapasimme ministerin. Hän vastasi kysymyksiin, jotka olimme lähettäneet hänelle etukäteen. Kovin pitkää aikaa ei kiireinen ministeri tosin voinut kanssamme viettää, mutta hänen erityisavustajansa Ulla-Mari Heinola ystävällisesti syvensi vastauksia itse ministerin kiirehtiessä vielä illan toisiin tapaamisiin. Tiimi Naakkojen blogikirjoituksessa on selvitetty saamiamme vastauksia osaan kysymyksistä ja tässä kirjoituksessa selvitämme saamiamme vastauksia loppuihin kysymyksiin.

Kuntauudistuksesta ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisesta käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Tiedustelimme ministeri Risikon mielipidettä kuntauudistuksen välttämättömyydestä ja sitä riittäisikö pelkästään terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen. Ministerin mielestä kuntauudistus tarvitaan uuden terveydenhuoltojärjestelmän pohjaksi ja mahdollisimman vahvat peruskunnat ovat tavoitteena. Painopisteen tulisi myös kohdistua perusterveydenhuollon, ei niinkään erikoissairaanhoidon vahvistamiseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulisi myös integroitua ja toimia lähellä toisiaan. Tehtävien jakoa on uudistettava ja vastuunjaossa erikoisvastuualueet ERVAT ovat mietinnän alla. Kehittämistyön tavoitteena tulee olla myös mahdollisimman laadukkaiden peruspalveluiden sekä ikääntyvien ihmisten palveluiden turvaaminen. Uudistustyö on jo meneillään ja kuntakierroksia tehdään keväällä 2013. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko tekevät SOTE-kierroksen kunnissa vielä tämän syksyn aikana ja vuodenvaihteen aikoihin on luvassa lisää tietoa näistä asioista.

Joka kolmas hoitaja ulkomaalainen

Pääkaupunkiseudulla jo joka kolmas hoitaja on ulkomaalainen ja tämä suuntaus tulee levittäytymään ympäri Suomen. Kysyimme ministeri Risikolta ehdotuksia miten lisätä suomalaisten hoitajien työssä pysyvyyttä ja vähentää koulutettujen hoitajien siirtymistä muille aloille. Ministeri vastasi, että jos tämän kysymyksen ratkaisisi, voisi saada Nobelin palkinnon. Alan vetovoiman ja arvostuksen kasvattaminen ovat kuitenkin tärkeitä. Tällä hetkellä palkkaus, pätkätyöt, vaikeus omien vahvuuksien esiin saamisessa sekä kysymys työn mielekkyydestä asettavat haasteita hoitajien työssä pysymisessä.

Seuraavaksi tiedustelimme ministeriltä mitä sikainfluenssa ja Pandemrix rokotuskampanja opettivat sekä saavatko narkolepsiaan sairastuneet lapset ja nuoret hänen mielestään nyt asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja korvausta. Halusimme myös tietää seurataanko ministeriössä sairastuneiden voinnin ja korvausten kehitystä. Ministeri sanoi, että jotkut voivat kokea etteivät saaneet korvauksia ajoissa ja koska narkolepsia ei ole ollut tyypillinen sairaus Suomessa, sen havaitseminen ja huomaaminen tapahtui viiveellä. Tilanne oli uusi lääkäreille, poliitikoille sekä kouluille, eikä heti osattu reagoida oikein. Oikean hoidon saaminen hidastui. Sairastuneet olivat hajallaan ympäri Suomen, eikä kattavaa tukiverkostoa ollut mahdollista rakentaa. Jos sama tilanne tapahtuisi nyt, niin yhteiskunta osaisi reagoida asiaan paremmin. Sairastuneiden hoitoon ja korvauksiin on nyt satsattu. On kliininen hoitoryhmä, Kelan sopeutumisvalmennuskurssit sekä elinikäinen vakuutuksesta maksettava korvaus sairastuneille. Vertaistuki ja sen järjestäminen on tärkeää myös perheille. Stm.fi-verkkosivuille on laadittu kooste viranomaisten toimista narkolepsia-asian selvittämisessä ja tukitoimien järjestämisessä.

Perhesurmien estäminen

Perhesurmat ovat olleet usein esillä viimeaikoina. Kysyimme minkälaisia ajatuksia perhesurmat hänessä herättävät sekä mitä hänen mielestään tulisi tehdä perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ministeri sanoi perhesurmien herättäneen paljon surua ja kysymyksiä siitä, miten ne olisivat estettävissä. Haasteena on löytää ne perheet, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten apua, sillä he eivät sitä välttämättä omatoimisesti hae, vaikka apua olisikin saatavilla. Matalan kynnyksen palveluja on jo yritetty perustaa. Ongelmana on, että ongelmia salataan, eikä niistä haluta puhua. Tarvitaan etsivää perhetyötä autettavien perheiden löytämiseksi.

Teksti: Tiimi Kolmostie, 11SYTEDI: Mikko Kaipainen, Niina Koski ja Kirsi Launiainen

Miten työhyvinvointia edistetään Esperi Care Tilkassa?

Syksyllä 2012 suuntasimme terveyden edistämisen koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa opintokäynnille Esperi Care Tilkkaan Helsingin Huopalahteen. Tilkka tarjoaa ikääntyneille kevythoivaa, tehostettua palveluasumista sekä kuntouttavaa tehostettua palveluasumista. Käynnillä saimme kattavan esityksen Tilkan toiminnasta, työtavoista ja henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Kiinnitimme erityisesti huomiota opintokäynnillä Esperin tapaan huomioida työntekijänsä ja ylläpitää heidän työhyvinvointiaan.

Ikääntyvien kanssa työskentelevät työntekijät kokevat usein työnsä raskaaksi ja haastavaksi sekä henkisesti, että fyysisesti. Näyttää myös siltä, että vanhustyö ei ole alueena vetovoimaisin. Tulevaisuudessa voi olla pulaa osaavista työntekijöistä, jotka haluavat työskennellä ikäihmisten parissa. Siksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Opintokäynnillä Esperi Caren Tilkan johtava palveluvastaava kertoi henkilöstön työhyvinvoinnin olevan heille tärkeää. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy huolehtimaan myös asiakkaistaan paremmin.

Jaksamisesta ollaan kiinnostuneita

 

Työnantajana Esperi Care pyrkii tukemaan työntekijöiden työhyvinvointia monin eri tavoin.  Se tarjoaa työntekijöilleen vaihtelevia työtehtäviä ja monipuoliset kehittymismahdollisuudet. Lisäksi se takaa työntekijöilleen hyvän perehdytyksen, sekä tarvittaessa työnohjausta. Työntekijöiden jaksamisesta ollaan kiinnostuneita, heidän sairauspoissaoloja seurataan ja käytössä on varhaisen välittämisen malli. Henkilökunnalla on käytössä laaja työterveyshuolto. Työhyvinvointia kartoitetaan työhyvinvointikyselyllä. Esperi huomioi työntekijöitään hyvin tehdystä työstä ja joustavuudesta työvuorojen suhteen sekä positiivisesta asenteesta pienillä palkinnoilla esim. elokuvalipuilla.  Esperillä on käytössä palkkiojärjestelmä ja hyvän työn bonus. Työyhteisön hyvinvointia pyritään parantamaan yhteisillä tapahtumilla ja virkistystoiminnalla. Työntekijän on mahdollista saada työhyvinvointirahaa myös henkilökohtaisesti oman hyvinvoinnin edistämiseen. Pienet kannustukset ja palkitseminen sekä kiinnostus työntekijöiden hyvinvointia kohtaan kertovat työn ja työntekijän arvostuksesta. Esperi Care haluaa työhyvinvointiin panostamalla olla selvästi vetovoimainen työpaikka tulevaisuudessakin. 

Teksti: Tuula Holappa ja Maija Kettunen