Naakat ja Kolmostiiimi opintokäynnillä eduskunnassa

Kesän 2012 aikana YAMK Terveyden edistämisen 11SYTEDI ryhmän tiimi Naakat ja tiimi Kolmostie miettivät kysymyksiä ajankohtaisista aiheista sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, sillä suunnitelmissa oli ryhmän opintokäynti ja ministerin tapaaminen eduskunnassa.

Vierailu Helsinkiin toteutettiin 13.9.2012, jolloin tapasimme ministerin. Hän vastasi kysymyksiin, jotka olimme lähettäneet hänelle etukäteen. Kovin pitkää aikaa ei kiireinen ministeri tosin voinut kanssamme viettää, mutta hänen erityisavustajansa Ulla-Mari Heinola ystävällisesti syvensi vastauksia itse ministerin kiirehtiessä vielä illan toisiin tapaamisiin. Tiimi Naakkojen blogikirjoituksessa on selvitetty saamiamme vastauksia osaan kysymyksistä ja tässä kirjoituksessa selvitämme saamiamme vastauksia loppuihin kysymyksiin.

Kuntauudistuksesta ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisesta käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Tiedustelimme ministeri Risikon mielipidettä kuntauudistuksen välttämättömyydestä ja sitä riittäisikö pelkästään terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen. Ministerin mielestä kuntauudistus tarvitaan uuden terveydenhuoltojärjestelmän pohjaksi ja mahdollisimman vahvat peruskunnat ovat tavoitteena. Painopisteen tulisi myös kohdistua perusterveydenhuollon, ei niinkään erikoissairaanhoidon vahvistamiseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulisi myös integroitua ja toimia lähellä toisiaan. Tehtävien jakoa on uudistettava ja vastuunjaossa erikoisvastuualueet ERVAT ovat mietinnän alla. Kehittämistyön tavoitteena tulee olla myös mahdollisimman laadukkaiden peruspalveluiden sekä ikääntyvien ihmisten palveluiden turvaaminen. Uudistustyö on jo meneillään ja kuntakierroksia tehdään keväällä 2013. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko tekevät SOTE-kierroksen kunnissa vielä tämän syksyn aikana ja vuodenvaihteen aikoihin on luvassa lisää tietoa näistä asioista.

Joka kolmas hoitaja ulkomaalainen

Pääkaupunkiseudulla jo joka kolmas hoitaja on ulkomaalainen ja tämä suuntaus tulee levittäytymään ympäri Suomen. Kysyimme ministeri Risikolta ehdotuksia miten lisätä suomalaisten hoitajien työssä pysyvyyttä ja vähentää koulutettujen hoitajien siirtymistä muille aloille. Ministeri vastasi, että jos tämän kysymyksen ratkaisisi, voisi saada Nobelin palkinnon. Alan vetovoiman ja arvostuksen kasvattaminen ovat kuitenkin tärkeitä. Tällä hetkellä palkkaus, pätkätyöt, vaikeus omien vahvuuksien esiin saamisessa sekä kysymys työn mielekkyydestä asettavat haasteita hoitajien työssä pysymisessä.

Seuraavaksi tiedustelimme ministeriltä mitä sikainfluenssa ja Pandemrix rokotuskampanja opettivat sekä saavatko narkolepsiaan sairastuneet lapset ja nuoret hänen mielestään nyt asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja korvausta. Halusimme myös tietää seurataanko ministeriössä sairastuneiden voinnin ja korvausten kehitystä. Ministeri sanoi, että jotkut voivat kokea etteivät saaneet korvauksia ajoissa ja koska narkolepsia ei ole ollut tyypillinen sairaus Suomessa, sen havaitseminen ja huomaaminen tapahtui viiveellä. Tilanne oli uusi lääkäreille, poliitikoille sekä kouluille, eikä heti osattu reagoida oikein. Oikean hoidon saaminen hidastui. Sairastuneet olivat hajallaan ympäri Suomen, eikä kattavaa tukiverkostoa ollut mahdollista rakentaa. Jos sama tilanne tapahtuisi nyt, niin yhteiskunta osaisi reagoida asiaan paremmin. Sairastuneiden hoitoon ja korvauksiin on nyt satsattu. On kliininen hoitoryhmä, Kelan sopeutumisvalmennuskurssit sekä elinikäinen vakuutuksesta maksettava korvaus sairastuneille. Vertaistuki ja sen järjestäminen on tärkeää myös perheille. Stm.fi-verkkosivuille on laadittu kooste viranomaisten toimista narkolepsia-asian selvittämisessä ja tukitoimien järjestämisessä.

Perhesurmien estäminen

Perhesurmat ovat olleet usein esillä viimeaikoina. Kysyimme minkälaisia ajatuksia perhesurmat hänessä herättävät sekä mitä hänen mielestään tulisi tehdä perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ministeri sanoi perhesurmien herättäneen paljon surua ja kysymyksiä siitä, miten ne olisivat estettävissä. Haasteena on löytää ne perheet, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten apua, sillä he eivät sitä välttämättä omatoimisesti hae, vaikka apua olisikin saatavilla. Matalan kynnyksen palveluja on jo yritetty perustaa. Ongelmana on, että ongelmia salataan, eikä niistä haluta puhua. Tarvitaan etsivää perhetyötä autettavien perheiden löytämiseksi.

Teksti: Tiimi Kolmostie, 11SYTEDI: Mikko Kaipainen, Niina Koski ja Kirsi Launiainen