Tulevaisuusseminaariin 13.11.2013 osallistui aamupäivällä 77
ja iltapäivällä 74 kuulijaa,
joista 59 antoi palautetta kansioiden välissä jaetulla palautelomakkeella. Osallistujilta
pyydettiin ensin arviota Tulevaisuusseminaarista kolmella kysymyksellä, joissa
vastausvaihtoehdot oli luokiteltu valmiiksi numeerisesti 1-5.
Vastausvaihtoehto 1 oli huonosti/huono ja 5 oli erittäin hyvin /hyvä.
joista 59 antoi palautetta kansioiden välissä jaetulla palautelomakkeella. Osallistujilta
pyydettiin ensin arviota Tulevaisuusseminaarista kolmella kysymyksellä, joissa
vastausvaihtoehdot oli luokiteltu valmiiksi numeerisesti 1-5.
Vastausvaihtoehto 1 oli huonosti/huono ja 5 oli erittäin hyvin /hyvä.
Palautelomakkeeseen
vastanneiden mielestä seminaari vastasi suurelta osin odotuksia
hyvin (28 vastausta) tai erittäin hyvin (12 vastausta).
hyvin (28 vastausta) tai erittäin hyvin (12 vastausta).
Seminaarin aiheet koettiin pääasiassa mielenkiintoisiksi
(28 vastausta)
tai erittäin mielenkiintoisiksi (13 vastausta).
tai erittäin mielenkiintoisiksi (13 vastausta).
Seminaarin järjestelyjen
koettiin sujuneen erittäin hyvin (25
vastausta)
tai hyvin (24 vastausta).
tai hyvin (24 vastausta).
Palautelomakkeessa oli lisäksi kaksi avointa
kysymystä, joista ensimmäisessä pyydettiin ehdotuksia jatkossa mahdollisesti
järjestettävään Tulevaisuusseminaariin. Kiinnostavimpina aiheina vastaajat
pitivät erilaisia johtamiseen
liittyviä aiheita, mm. muutosjohtamista, henkilöstöjohtamista, yleisesti
johtamisen näkökulmia, verkostoitumisesta johtajana, käytännön vinkkejä
johtamiseen ja johtamisesta tulevaisuudessa. Toisena kiinnostusta herättäneenä
aihealueena ehdotettiin
sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksista, kilpailutuksesta, teknologiaosaamisesta, yhteistyöstä eri organisaatioiden välillä, kunnioittavasta päihdetyöstä sekä innovatiivisia, uudenlaisia ratkaisuja sisältäviä aihekokonaisuuksia. Kolmantena selkeänä kiinnostuksen kohteena nousi käytännön työelämään ja työyhteisöihin liittyvät aiheet, mm. työhyvinvointi, ryhmädynamiikka, työkaluja ”hankalien ihmisten” kohtaamiseen, monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä, erilaisuuden hyväksyminen, liikuntarajoitteinen työyhteisön jäsenenä sekä muut innovatiiviset toimintatavat.
sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksista, kilpailutuksesta, teknologiaosaamisesta, yhteistyöstä eri organisaatioiden välillä, kunnioittavasta päihdetyöstä sekä innovatiivisia, uudenlaisia ratkaisuja sisältäviä aihekokonaisuuksia. Kolmantena selkeänä kiinnostuksen kohteena nousi käytännön työelämään ja työyhteisöihin liittyvät aiheet, mm. työhyvinvointi, ryhmädynamiikka, työkaluja ”hankalien ihmisten” kohtaamiseen, monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä, erilaisuuden hyväksyminen, liikuntarajoitteinen työyhteisön jäsenenä sekä muut innovatiiviset toimintatavat.
Toisessa avoimessa kysymyksessä annettiin
mahdollisuus antaa vapaasti muuta palautetta seminaariin liittyen ja tähän
olikin saatu hyvin runsaasti vastauksia. Ehdottomasti eniten huomiota saivat seminaaripäivän luennoitsijat, joista
jokaiselle sateli runsaasti kehuja ja kiitosta. Sirkka-Liisa Virtasen avauspuheenvuoroa pidettiin kiinnostavana,
hyvänä ja hänen ytimekästä luentoa olisi kuunnellut pidempäänkin. Kaikista
luennoitsijoista eniten kiitosta sai kuitenkin valovoimainen Ulla-Maija Koivula, jonka esitystä
pidettiin mielenkiintoisena ja virkistävänä, ytimekkäänä ja persoonallisena,
hyväntuulisena, vuorovaikutteisena, innostavana ja yksinkertaisesti parhaana. Maritta Grönroosin luentoa pidettiin
yhtä lailla mielenkiintoisena sekä lempeänä tarjoten uusia tuulia ja kokemusta. Tuula Holjan luennon aihepiiri keräsi
myös kehuja: esitys oli mielenkiintoinen ja hyvien perusasioiden äärellä,
ratkaisukeskeisyys kiinnosti. Toisaalta osa kuulijoista koki, että luento meni
ohi annetun aiheen ja oli turhan pitkä.
Luentojen pituus ja tauot nousivatkin kehittämisehdotuksista isoimmiksi
aiheiksi. Luentojen sopivana pituutena pidettiin 30-60 minuuttia/luennoitsija.
Yli tunnin mittaiset luennot koettiin aivan turhan pitkinä, aiheisiin olisi
kaivattu tiivistämistä ja sitä kautta ajallisestikin lyhennystä. Lisäksi
erityisesti iltapäivän luentojen väliin olisi kaivattu lyhyttä taukoa kahvin,
jaloittelun tai taukojumpan merkeissä. Yleisön kysymyksille olisi kaivattu
mikrofonia, jotta kaikilla olisi ollut mahdollista kuulla esitetyt kysymykset
ja kommentit. Luentojen lomaan olisi kaivattu myös enemmän keskustelua ja
kysymyksiä kaikille luennoitsijoille.
Tulevaisuusseminaaria pidettiin palautteiden mukaan onnistuneena, myös järjestelyjen
koettiin onnistuneen alun organisointiongelmista huolimatta ja tapahtuman kulku
oli luontevaa. Lopuksi vielä yksi palautteista noussut vinkki ensi vuoden
järjestäjille: arpajaiset oli hyvä idea ja toivottavasti myös vanhat
opiskelijat saavat kutsun, sillä jatkossakin olisi mukava tulla
tulevaisuusseminaariin!
Kiitos kaikille seminaariin osallistujille runsaasta
palautteesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti