Opintokäynti Riistavuoren palvelukeskukseen sekä eduskuntaan 6.3.2014

Tampereen ammattikorkeakoulun Ylemmän AMK:n ryhmä 13YTEDI teki opintokäynnit Riistavuoren palvelukeskukseen sekä eduskuntaan 6.3.2014. Riistavuoren palvelukeskuksessa kysymyksiimme oli vastaamassa johtaja Malla Hinttala ja eduskunnassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

Riistavuoren palvelukeskus

Päivä alkoi käynnillä Riistavuoren palvelukeskukseen. Palvelukeskuksella johtaja Malla Hinttalan mukaan tarkoitetaan monipuolisia ennaltaehkäiseviä, kuntoutumista edistävää sekä toimintakykyä vahvistavaa palvelua ja hoitoa tarjoavaa keskusta. Riistavuoren organisaatiossa ja palvelurakenteissa on viime vuosina tehty laajoja uudistuksia. Tämä on saanut aikaan myllerrystä työyhteisössä. Koska käyntimme liittyi henkilöstöjohtamisen jaksoon, toi johtaja Hinttala esille näkemyksiä lähijohtamiseen liittyen. Lähiesimiestyö koetaan erityisen tärkeäksi Riistavuoressa ja uudistusten myötä lähiesimiesten ammatillista verkostoa on lähdetty kehittämään.

Riistavuori haluaa olla uudistuksien osalta edelläkävijä ja usein he menevätkin rohkeasti ”harmaalle alueelle”, vaikka kannustusta ei olisi vielä ylemmältä taholta saatu. Uusia työtapoja kokeiltaessa voidaan huomata että 100 kokeilua tuottaa kaksi toteutunutta asiaa ja yksi niistä jää elämään. Muutoksiin kannattaakin lähteä johtaja Hinttalan mukaan avoimin mielin.

Riistavuoressa toimii tutkimusklubi, joka järjestetään kerran kuukaudessa. Tutkimusklubilla työntekijät käyvät läpi tutkimuksia, väitöskirjoja sekä käypä hoito – suosituksia. Hyväksi havaittua ja luotettavaa tutkimustietoa viedään eteenpäin muulle työyhteisölle. Sisäisissä koulutuksissa käytetään usein hyväksi omaa asiantuntijuutta ja lisäksi vaihtoa muiden yksiköiden kanssa. Koulutuksissa pyritään herättelemään omaa ajattelua.

Ennen kaikkea Riistavuoressa toimitaan asiakaslähtöisesti. Asiakkaat ovat ykkössijalla ja kaikkia toimintoja tarkastellaan aina asiakkaan kautta. Riistavuoressa ei ole sairaskohtaista ryhmätoimintaa, vaan ryhmiin mennään oman mielenkiinnon kautta eikä sairauden katsota rajoittavan tätä. Uusi vanhuspalvelulaki on luonut raamit millä tavalla Riistavuoressakin toimitaan ja se on myös tuonut uusia mahdollisuuksia toimintaan. Vanhuspalvelulain toteutuksessa yhteistyökumppaneiden tunteminen ja luottamus korostuvat.

Eduskunta – Ministeri Risikko

Eduskuntavierailulla pääsimme tapaamaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon. Tapaamisen alussa ministeri Risikko halusi kertoa ryhmällemme työurien pidentämisestä sekä niistä käynnissä olevista työryhmistä ja hankkeista, joiden avulla tähän pyritään pääsemään. Keskeisenä viestinä ministeri Risikko toi esille, että työurien pidentäminen keskeltä on mahdollista. Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen työuran pituus on 33,9 vuotta. Tavoiteltava työurien pituus on 40 vuotta. Tähän tavoitteiseen pääseminen vaatii myös erilaisia toimenpiteitä, niin työntekijät kuin työnantajakin taholla. Lisäksi työterveyshuollon rooli on keskeisessä asemassa.

Eduskuntavierailun aikana ryhmämme halusi myös kysyä ministeri Risikon mielipidettä koulutuksen duaalimallista liittyen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ja terveys- ja hoitotieteen yliopistotutkintoon.  Ministeri Risikko ei tällä hetkellä kannata tutkintojen yhdistämistä, sillä hän kokee että Ylempi AMK vastaa ketterämmin työelämäntarpeisiin. Yhteistyö näiden kahden koulutuksen välillä on kuitenkin tärkeää ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hyväksilukua siirtyessä yliopito-opintoihin pitäisi kehittää.

Team Jobbarit

Opintokäynti Riistavuoren vanhuspalvelukeskukseen ja Eduskuntaan

Teimme opintokäynnin 6.3.2014 Helsinkiin Riistavuoren vanhuspalvelukeskukseen ja sen lisäksi kävimme eduskuntavierailulla tapaamassa ministeri Paula Risikkoa. Opintokäynnillä nousi esiin muutosjohtamisen näkökulmasta ajankohtaisia asioita, joita tässä blogitekstissä nyt käsittelemme.

Asiakaslähtöisiin toimintatapoihin panostaneessa Riistavuoren vanhuspalvelukeskuksessa tapasimme palvelujohtaja Malla Hinttalan, hoitotyön asiantuntija Mari Riilan ja esimies Sari Koiviston, jotka esittelivät meille keskuksen toimintaa ja kertoivat niistä haasteista, joita sote-uudistus on organisaatiossa aiheuttanut. Tänä keväänä eläköityvän johtajan Malla Hinttalan mukaan vanhustenhoidon järjestäminen Helsingissä on ollut raskas prosessi, koska muutoksia on tehty nopealla aikataululla ja avoimet keskusleluyhteydet ovat olleet vähäisiä. Palvelukeskuksen organisaatiouudistus on ollut käynnissä vuoden alusta alkaen ja se on kuormittanut erityisesti lähijohtajia, joiden tukeminen muutosprosessissa on nyt tärkeää. Muutoksen läpiviemisessä työntekijöiden osallistumisen mahdollistaminen on avainasemassa ja tavoitteena on saada kaikki toimimaan samojen periaatteiden mukaisesti. Muutokselle on annettava aikaa, jotta kaikki osallistujat voivat pohtia asioiden merkitystä asiakkaan saaman palvelun ja oman työnsä kannalta. Strategia jalkautetaan johdolta esimiesten kautta työntekijöille jatkuvan keskustelun ja koulutuksen avulla.

Eduskuntavierailulla tapaamamme ministeri Risikko totesi, että tulevan sote-uudistuksen myötä laadukkaan johtamisen merkitys korostuu, jotta suunnitellut muutokset saadaan vietyä läpi työntekijöitä kuunnellen ja ottaen heidät mukaan suunnitteluprosessiin niin hyvin kuin mahdollista. Hyvin suunniteltu muutos, jonka toteuttamiselle ja johon sopeutumiselle annetaan myös aikaa, edistää työntekijöiden hyvinvointia. Työhyvinvoinnin edistäminen taas vaikuttaa hallituksen tavoitteeseen pidentää työuria, jolla pyritään reagoimaan väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeiden kasvuun.

Risikko säilyttäisi korkeakoulujen duaalimallin, mutta parantaisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä mm. opintojen hyväksilukuun liittyvin linjauksin. Hän näkee, että ammattikorkeakoulu vastaa yliopistoa vahvemmin työelämän tarpeisiin, osallistuu kehittämistyöhön ja luo innovaatioita. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vahvistaa johtamisopintojen avulla ammattitaitoista muutosjohtamista palvelurakenteista uudistettaessa.

Tiimi Kuusikko

Opintokäynti Riistavuoren monipuoliseen palvelukeskukseen ja Eduskuntaan

Maaliskuun alussa toteutui pitkään odotettu opintomatka Riistavuoren monipuoliseen palvelukeskukseen ja Eduskuntaan. Odotus palkittiin. Vierailut onnistuivat hyvin ja vietimme upean päivän, joka huipentui ministeri Paula Risikon tapaamiseen. Molemmissa vierailukohteissa meidät otettiin ystävällisesti vastaan ja tunsimme olevamme tervetulleita. Riistavuoren opintokäynti nosti esille uusia näkökulmia muutosjohtamisen, palveluiden järjestämisen ja henkilöstöjohtamisen alueilta sekä herätti paljon keskustelua esimerkiksi lähiesimiesten roolista muutoksen toteuttamisessa. Eduskuntavierailun koimme myös erittäin yleissivistävänä ja tärkeänä.

Riistavuoressa meidät otti vastaan johtaja Marja-Leena Hinttala. Hänen karismaattinen ja valoisa olemuksensa teki meihin lähtemättömän vaikutuksen. Hänen johdollaan Riistavuoressa oli toteutettu mittava palvelurakenteen muutos. Hinttala kuvasi elävästi miten hän uskalsi liikkua ”harmaalla alueella” ja piti tavoitteistaan kiinni. ”Asiakas on aina keskiössä” – ajattelu toimi motivaattorina myös henkilökunnan uudelleen kouluttamisessa. Hän korosti myös avoimen ja keskustelevan ilmapiirin merkitystä muutosprosessin eri vaiheiden aikana. Myös henkilökunnalla oli ollut mahdollisuus vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen.

Epäilemättä Riistavuoressa toteutettu muutos on ollut myös johtaja Hinttalalle haasteellinen ja raskas prosessi, mutta valitukseen ja syyllistämiseen hän ei sortunut. Oli hienoa huomata, että Riistavuoressa tapaamamme henkilökunnan edustajat olivat kaikki ylpeitä saavutuksistaan. He uskoivat ja kokivat tekevänsä työtä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi juuri oikeista lähtökohdista katsottuna. Tuon ammattiylpeyden ja oman työn arvostamisen toivoisimme siirtyvän hoitotyön ammattilaisiin jo koulutuksen aikana. ”Asenne ratkaisee” on monesti kuultu kommentti, mutta tämän vierailun jälkeen osaamme soveltaa sitä paremmin myös käytäntöön. Riistavuoren vierailusta mieleemme jäi myös hieman humoristinenkin työyhteisön ” nogo,-  slowgo-, gogo- tyyppien” hyödyntäminen johtamisen apuvälineenä. Lisäksi jokaiseen työyhteisöön soveltuva tutkimusklubitoiminta on hyödyllinen keino jatkuvaan ammattitaidonkehittämiseen.

Eduskuntataloon tutustuminen ja Eduskunnan kyselytunnille osallistuminen olivat hienoja kokemuksia.  Eduskunnan oppaan kertomukset Eduskuntatalon historiasta, arkkitehtuurista ja perinteistä olivat mielenkiintoisia. Tunnelma juhlavassa ja arvokkaassa Eduskuntalossa oli hienostunut ja rauhallinen. Kyselytunnin aiheet olivat ajankohtaisia ja tärkeitä. Kansanedustajien ja ministerien argumenttien seuraaminen oli ajatuksia herättävää. Mielenkiintoa lisäsi se, että monet keskustelun aiheet koskettivat myös sosiaali- ja terveysalaa.

Eduskuntavierailumme päättyi Sosiaali- ja terveys ministeri Paula Risikon tapaamiseen. Hän esitteli meille pääkohtia sosiaali- ja terveysalalla sekä kuntasektorilla tapahtuvista uudistuksista. Ministeri vastasi myös kysymyksiin, joita olimme hänelle ennakkoon lähettäneet. Hänen mielipiteensä nykyisen duaali-mallin muuttamisesta olivat hyvin perusteltuja ja käytännön näkökulman huomioonottavia. Lisäksi hän oli hyvin tietoinen koulutuksestamme ja kannusti meitä viemään tärkeitä asioita eteenpäin myös työelämässä. Ministeri Paula Risikon ja hänen avustajansa tapaaminen oli hieno päätös onnistuneelle opintomatkallemme. 

Team Ahma, 13YTEDI

Kasvoin asiantuntijaksi omassa ammatissani

Bioanalyytikko (AMK) Henna Laitinen opiskelee ylempää AMK-tutkintoa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa.

"Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen oli mielessäni jo ammattikorkeakoulusta valmistumisestani lähtien. Halusin hakea koulutukseen mahdollisimman pian. Kun olin ollut työssä kolme vuotta, laitoin hakupaperit TAMKiin. Valitsin terveyden edistämisen koulutuksen, koska opintoihin kuuluu laajasti johtamisen opintoja. Johtamisen opintoja on koulutuksessa 30 opintopistettä. Opiskelun aikana perehdytään ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen koulutusohjelmasta valmistuneet toimivat joko asiantuntija- tai esimiestehtävissä sosiaali- ja terveysalalla.

Opiskelu työn ohessa on rankkaa, mutta se antaa myös omaan työhön paljon energiaa ja uusia tuulia. Opiskelu on avannut silmäni ja olen alkanut työpaikallani katsomaan asioita uudella tavalla. Oma ammatillinen kehittymiseni on ollut huimaa opintojen aikana ja minusta on kasvanut omassa ammatissani asiantuntija.

Opintoihin voi jäädä koukkuun 

Opintojen alussa kasataan moniammatilliset tiimit, joissa tehtäviin pureudutaan. Jokaisella tiimiläisellä on erilainen ammattitutkinto sekä elämän- ja työkokemus, joten tämä on todella iso rikkaus tehtäviä tehdessä. Eri tehtävissä jokainen tiimiläinen pääsee näyttämään osaamistaan ja vahvuuksiaan, samalla muidenkin tiimiläisten tieto ja taito asiasta kasvavat. Tiimiläisten tuki ja tsemppaaminen auttaa jaksamaan tiukkojen paikkojen yli.

Suosittelen ylemmän ammattikorkeakoulun opintoja jokaiselle, joka haluaa kehittää omaa kokemustaan ja vahvistaa ammattitaitoaan. Kannattaa varoa kuitenkin, sillä opiskeluun voi jäädä koukkuun ja kohtaa huomaakin suunnittelevansa jo uusia opiskelumahdollisuuksia. "

Henna Laitinen

Opintomatka Pietariin 2013

13.12.2013

Tampereen ammattikorkeakoulun jo perinteeksi muodostunut opintomatka Pietariin toteutettiin 29.9. - 5.10.2013. Matkalle osallistui YAMK -opiskelijoita Tampereelta ja Seinäjoelta.  Opettajia oli mukana neljä, kaksi Tampereelta ja kaksi Seinäjoelta. Vastuuopettajana ja organisaattorina toimi Tampereelta yliopettaja Varpu Lipponen. Matkalle osallistui 18 opiskelijaa. Mukaan mahtui ammattilaisia eri sosiaali- ja terveystoimen yksiköistä. Matkan aikana tulkin tehtävistä vastasi Tampereen ammattikorkeakoulun YAMK –opiskelija.

Matkalle lähdettiin avoimin mielin, ilman ennakko-odotuksia. Junamatka Pietariin sujui ongelmitta. Alusta lähtien tunnelma oli rento ja vapautunut. Ensimmäisen päivän vierailukohteena olivat Pogi-kylän ensiapu ja vanhuskoti Russia Myza-kylässä. Pogi-kylässä vastaanotto oli lämmin ja tunsimme olevamme tervetulleita tutustumaan välskärin vastaanoton toimintaan ja tiloihin. Välskäri Olga Matveeva kertoi avoimesti ensiavun/terveysaseman toiminnasta ja esitteli vastaanottotilat. Lisäksi kuulimme kertomusta kylän historiasta ja asukkaiden elämästä. Lämpimän ja aidon kohtaamisen lisäksi meitä odotti notkuva herkkupöytä, josta nautimme rennossa tunnelmassa. Terveysasemalla toimiva välskärin vastaanotto tarjosi perusterveyspalvelut noin 300 paikalliselle asukkaalle. Välskäri Olga Matveeva kertoi, että vuosittain käyntejä tulee arviolta 1500. Vastaanotolla oli perus välineistö potilaan tutkimuksia ja pieniä toimenpiteitä varten. Osittain alkeelliset tilat olivat siistit ja lämpimät. Terveysaseman toiminnasta syntyi kuva yhteisöllisestä toiminnasta. Potilaiden yksilöllinen kohtaaminen oli aistittavissa Olga Matveevan kertomuksesta. Pogi-kylästä matkamme jatkui vanhuskoti Russiaan, jossa meitä oli vastassa vanhuskodin johtaja. Vanhuskodin upeita rakennuksia ympäröi näyttävä puutarha ja omavarainen luomumaatila. Päärakennuksen vieressä oli kaunis kirkko. Saimme ystävällisen vastaanoton. Ensivaikutelma vanhuskodista oli ylellinen. Johtaja kertoi meille paikan toiminnasta ja pääsimme tutustumaan talon tiloihin. Asukaspaikkoja oli 30 ja asukkaille oli tarjolla hyvin monipuolisia lääkkeettömiä hoitoja ja ajanviettomahdollisuuksia. Esimerkkeinä voidaan mainita aromaterapia, erilaiset hieronnat, kampaaja, kosmetologi, hammaslääkäri, kuntosali, karaoke, elokuvasali ja musiikkia eri muodoissa. Vanhuskodissa asukkaiden käytössä oli leikkiraha motivointikeino, joka mahdollisti asukkaille palveluiden niin sanotun ostamisen.  

Toisena päivänä matkasimme Pietarin keskustan alueella sijaitsevaan Rauhfusen lastensairaalaan, jossa meidät toivotti tervetulleeksi sairaalan johtavahoitaja. Häneltä saimme kuulla, että vuonna 1869 perustetussa sairaalassa työskentelee tänä päivänä 530 hoitajaa, 300 lääkäriä ja n. 300 sairaala-apulaista. Potilaspaikkoja oli 400. Sairaalassa oli yhdeksän osastoa joiden yhteyteen oli sijoitettuna leikkaussalit. Sairaala toimi opetussairaalana. Yleisvaikutelma sairaalan tiloista oli melko siisti ja välineistö näytti modernilta. Lapsille ei ollut sairaalassa yleisiä tiloja leikkejä varten ja potilashuoneet olivat pieniä. Johtavahoitaja kertoi, että vanhemmat, useimmiten äiti, olivat mukana lähes ympärivuorokautisesti lapsen ollessa sairaalahoidossa. Tutustumiskierroksella näimme sairaalan tiloja ja potilaita perheineen. Tiistai-ilta huipentui upeaan Mihailovskin teatterin ”Flames of Paris” balettiin.

Kolmas päivä sisälsi vierailut Tosno -kaupungin sairaalassa ja sairaanhoitaja -ammattikoulussa. Sairaalassa meidät otti vastaan sairaalan ylilääkäri, ylihoitaja ja Olga Matveeva. Vierailu alkoi sairaalan pihassa paikallistelevision haastattelulla ja tervetulopuheella. Ylilääkäri kertoi, että televisioinnin tarkoituksena oli herätellä paikallisia asukkaita miettimään omaa terveyden edistämistään. Lyhyen sairaalaan tutustumisen jälkeen pääsimme tutustumaan uuteen liikkuvaan yksikköön, jonka käytöstä ei vielä ollut kokemuksia. Liikkuvan yksikön tarkoituksen on viedä palvelut kaukana asuvien asukkaiden luo. Autossa oli muun muassa ultraäänilaite, laboratoriovälineistöä, tutkimuspöytä ja saniteettitilat. Ylilääkäri kertoi, että Venäjän presidentti on antanut sairaaloille runsaasti rahaa tilojen ja välineistön modernisointiin. Sairaanhoitaja ammattikoululla kuulimme paikallisesta sairaanhoitajakoulutuksesta ja tapasimme koulun rehtorin, joka kertoi koulun hakumenettelyistä ja käytännöistä. Venäjällä sairaanhoitajan koulutus kestää 3-4 vuotta, aikaisemmasta koulutaustasta riippuen. Kuulimme, että opetussuunnitelma on syklinen, erikoistumislinjoja on neljä ja opiskeluun sisältyy paljon harjoittelua, ensin opetusnukeilla ja myöhemmin käytännön hoitotyössä. Uutena osa-alueena opintoihin on lisätty opinnäytetyön tekeminen, josta ei vielä ollut kertynyt kokemuksia. Tosnon sairaanhoitaja ammattikoulusta valmistuville hoitajille löytyy Tosnon alueelta töitä heti valmistumisen jälkeen. Koulun rehtori kertoi hoitajien työllistyvän 100%. Työelämässä sairaanhoitajan palkka on aluksi noin 300 euroa, mutta käytössä on palkitsemisjärjestelmä, joka mahdollistaa palkan nousun kokemusvuosien kertyessä. Runsaan tarjoilun jälkeen siirryimme esittelemään omaa työtämme koulun oppilaille. Mukana oli myös johtavahoitaja, koulun rehtori, Olga Matveeva sekä muutamia paikallisia lääkäreitä.

Neljännen päivän vietimme kulttuurin parissa. Tutustuimme Pietarin Hoviin sekä Pyhän Paavalin ja Pietarin kirkkoon. Pietarin Hovi on Pietari Suuren luomus 1700-luvulta. Sen upea puutarha on laaja, 10 hehtaaria. Palatsin edessä avautuva suuri kaskadi laskee Suomen lahteen, ja näkymä on ainutlaatuisen upea.  Päivän aikana nautimme kauniista ilmasta ja loisteliaasta puutarhasta, joka ympäröi Pietarin Hovin Isoa Palatsia. Näimme valtavia, näyttäviä suihkulähteitä koristeineen ja ihastelimme taidokkaita istutuksia. Vierailu tarjosi mukavaa vaihtelua viikon ohjemaan. Lisäksi tutustuimme paremmin seurueen muihin jäseniin.

Viidentenä päivänä vierailimme Pietarin keskustassa sijaitsevassa Sairaala nro 46:ssa, jossa meidät otti vastaan sairaalan apulaisylilääkäri. Hänen johdollaan menimme kirkkosaliin, jossa ylilääkäri ja johtavahoitaja toivottivat meidät tervetulleeksi vierailulle. Kirkkosalissa kuulimme esitelmän sairaalan historiasta ja toiminnasta. Sairaalalla oli pitkät perinteet, se oli palvellut jo sota-aikana Pietarilaisia sairaalana ja kirkkona. Kymmenen vuotta sitten sairaala muuttui veteraanisairaalaksi. Toiminnan tarkoituksen on tarjota kaikki sairaalapalvelut veteraaneille ja heidän perheenjäsenilleen. Sairaalassa on 275 potilaspaikkaa, vuodessa potilaita on noin 7500 ja osastoja on useita erikoisaloittain. Hoito on veteraaneille maksutonta. Pääasiassa potilaat tulevat hoitoon lähetteellä, mutta sairaalassa hoidetaan myös akuuttipotilaita. Tutustuimme sairaalan tiloihin kahdessa ryhmässä ja pääsimme näkemään todella paljon sairaalan tiloja, toimintaa, potilaita ja henkilökuntaa. Esittely oli lämminhenkinen ja mieleenpainuva. Vieraanvaraisuus oli ylitsevuotavaa. Esittelyn ja tutustumiskierroksen jälkeen keskustelimme vapaamuotoisesti maidemme hoitokäytänteistä kahvikupin äärellä. Vertailimme kokemuksia ja näkemyksiä sekä nautimme vierailun lämpimästä tunnelmasta. Vierailusta jäi mieleen erityisesti avoin ilmapiiri, hyvinvoiva työyhteisö ja ylpeys omasta ammattitaidosta. Apulaisylilääkärin lämmin ja avarasydäminen asennoituminen potilaisiin, omaisiin, hoitajiin ja lääkäri kollegoihin oli erityistä. Tällainen poikkeuksellisen empaattinen suhtautuminen on harvinaista!

Jokaisen vierailun päätteeksi kokoonnuimme yhteiseen opettajajohtoiseen reflektiokeskusteluun. Keskusteluissa jakaannuimme pienryhmiin, joissa reflektoimme päivän aikana kertyneitä kokemuksia ja tunnelmia. Moniammatillinen ryhmämme tuotti keskusteluihin mielenkiintoisia näkökulmia, joka syvensi kokemuksiamme. Vapaamuotoista keskustelua käytiin myös vapaa-ajalla ja nämä keskustelut koimme myös reflektiivisinä.  Viimeisenä päivänä ennen kotiin lähtöä meillä oli mahdollisuus tutustua omatoimisesti Pietarin nähtävyyksiin ja tehdä ostoksia kotiin vietäväksi.

Opintomatkan anti oli monipuolinen. Lyhyessä ajassa tutustuimme erilaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja näimme erityyppisiä yksiköitä. Venäläinen kulttuuri ja sen moninaisuus avautui uudella tavalla, ja herätti monia tunteita. Opintokäyntien vieraanvaraisuus oli huomiota herättävää, ja poikkesi suomalaisesta toimintatavoista selvästi. Lämminhenkinen kohtaaminen lämmitti sydäntä lähes joka kohteessa, jossa vierailimme. Tästä syntyi mielikuva venäläisestä palvelukulttuurista, josta voisimme ottaa Suomessakin mallia.

Huomiota herättäviä asioita ja kokemuksia saimme jokaisella vierailulla. Pogi-kylässä saimme todeta, että hyvä hoito ei aina vaadi moderneja puitteita, jos ammattitaitoa ja yhteistyötä löytyy. Sairaala nro 46 oli loistava päätös viikon lopuksi. Totesimme, että sairaalan jo hieman rapistuneiden seinien sisällä tehdään työtä suurella sydämellä ja välittäminen on aitoa. Siellä pääsimme myös näkemään paljon; hoitajia ja lääkäreitä työssään, potilaita ja sairaalan tiloja. Tästä voimme vain todeta, että ulkokuori ei aina kerro koko totuutta. Suomalaiseen terveydenhuoltoon ja hoivakulttuuriin voisimme ottaa mallia ainakin ylpeydestä tehdä työtään ja rohkeudesta arvostaa omaa ammattitaitoaan sekä työyhteisöään. Upeat nähtävyydet ja kokemukset toivat opintomatkaan toivottua vaihtelua. Saimme nauttia taidokkaasta baletti -esityksestä ja näimme lukuisia kauniita rakennuksia ja Pietarin kuuluisia nähtävyyksiä. Kokonaisuutena opintomatka oli huikea kokemus. Opimme ja näimme paljon. Oppimista syvensi moniammatillinen ja avoin ryhmä.

 Matkaterveisin! Nina ja Pia