Opintokäynti Riistavuoren palvelukeskukseen sekä eduskuntaan 6.3.2014

Tampereen ammattikorkeakoulun Ylemmän AMK:n ryhmä 13YTEDI teki opintokäynnit Riistavuoren palvelukeskukseen sekä eduskuntaan 6.3.2014. Riistavuoren palvelukeskuksessa kysymyksiimme oli vastaamassa johtaja Malla Hinttala ja eduskunnassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

Riistavuoren palvelukeskus

Päivä alkoi käynnillä Riistavuoren palvelukeskukseen. Palvelukeskuksella johtaja Malla Hinttalan mukaan tarkoitetaan monipuolisia ennaltaehkäiseviä, kuntoutumista edistävää sekä toimintakykyä vahvistavaa palvelua ja hoitoa tarjoavaa keskusta. Riistavuoren organisaatiossa ja palvelurakenteissa on viime vuosina tehty laajoja uudistuksia. Tämä on saanut aikaan myllerrystä työyhteisössä. Koska käyntimme liittyi henkilöstöjohtamisen jaksoon, toi johtaja Hinttala esille näkemyksiä lähijohtamiseen liittyen. Lähiesimiestyö koetaan erityisen tärkeäksi Riistavuoressa ja uudistusten myötä lähiesimiesten ammatillista verkostoa on lähdetty kehittämään.

Riistavuori haluaa olla uudistuksien osalta edelläkävijä ja usein he menevätkin rohkeasti ”harmaalle alueelle”, vaikka kannustusta ei olisi vielä ylemmältä taholta saatu. Uusia työtapoja kokeiltaessa voidaan huomata että 100 kokeilua tuottaa kaksi toteutunutta asiaa ja yksi niistä jää elämään. Muutoksiin kannattaakin lähteä johtaja Hinttalan mukaan avoimin mielin.

Riistavuoressa toimii tutkimusklubi, joka järjestetään kerran kuukaudessa. Tutkimusklubilla työntekijät käyvät läpi tutkimuksia, väitöskirjoja sekä käypä hoito – suosituksia. Hyväksi havaittua ja luotettavaa tutkimustietoa viedään eteenpäin muulle työyhteisölle. Sisäisissä koulutuksissa käytetään usein hyväksi omaa asiantuntijuutta ja lisäksi vaihtoa muiden yksiköiden kanssa. Koulutuksissa pyritään herättelemään omaa ajattelua.

Ennen kaikkea Riistavuoressa toimitaan asiakaslähtöisesti. Asiakkaat ovat ykkössijalla ja kaikkia toimintoja tarkastellaan aina asiakkaan kautta. Riistavuoressa ei ole sairaskohtaista ryhmätoimintaa, vaan ryhmiin mennään oman mielenkiinnon kautta eikä sairauden katsota rajoittavan tätä. Uusi vanhuspalvelulaki on luonut raamit millä tavalla Riistavuoressakin toimitaan ja se on myös tuonut uusia mahdollisuuksia toimintaan. Vanhuspalvelulain toteutuksessa yhteistyökumppaneiden tunteminen ja luottamus korostuvat.

Eduskunta – Ministeri Risikko

Eduskuntavierailulla pääsimme tapaamaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon. Tapaamisen alussa ministeri Risikko halusi kertoa ryhmällemme työurien pidentämisestä sekä niistä käynnissä olevista työryhmistä ja hankkeista, joiden avulla tähän pyritään pääsemään. Keskeisenä viestinä ministeri Risikko toi esille, että työurien pidentäminen keskeltä on mahdollista. Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen työuran pituus on 33,9 vuotta. Tavoiteltava työurien pituus on 40 vuotta. Tähän tavoitteiseen pääseminen vaatii myös erilaisia toimenpiteitä, niin työntekijät kuin työnantajakin taholla. Lisäksi työterveyshuollon rooli on keskeisessä asemassa.

Eduskuntavierailun aikana ryhmämme halusi myös kysyä ministeri Risikon mielipidettä koulutuksen duaalimallista liittyen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ja terveys- ja hoitotieteen yliopistotutkintoon.  Ministeri Risikko ei tällä hetkellä kannata tutkintojen yhdistämistä, sillä hän kokee että Ylempi AMK vastaa ketterämmin työelämäntarpeisiin. Yhteistyö näiden kahden koulutuksen välillä on kuitenkin tärkeää ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hyväksilukua siirtyessä yliopito-opintoihin pitäisi kehittää.

Team Jobbarit

Naakat ja Kolmostiiimi opintokäynnillä eduskunnassa

Kesän 2012 aikana YAMK Terveyden edistämisen 11SYTEDI ryhmän tiimi Naakat ja tiimi Kolmostie miettivät kysymyksiä ajankohtaisista aiheista sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, sillä suunnitelmissa oli ryhmän opintokäynti ja ministerin tapaaminen eduskunnassa.

Vierailu Helsinkiin toteutettiin 13.9.2012, jolloin tapasimme ministerin. Hän vastasi kysymyksiin, jotka olimme lähettäneet hänelle etukäteen. Kovin pitkää aikaa ei kiireinen ministeri tosin voinut kanssamme viettää, mutta hänen erityisavustajansa Ulla-Mari Heinola ystävällisesti syvensi vastauksia itse ministerin kiirehtiessä vielä illan toisiin tapaamisiin. Tiimi Naakkojen blogikirjoituksessa on selvitetty saamiamme vastauksia osaan kysymyksistä ja tässä kirjoituksessa selvitämme saamiamme vastauksia loppuihin kysymyksiin.

Kuntauudistuksesta ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisesta käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Tiedustelimme ministeri Risikon mielipidettä kuntauudistuksen välttämättömyydestä ja sitä riittäisikö pelkästään terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen. Ministerin mielestä kuntauudistus tarvitaan uuden terveydenhuoltojärjestelmän pohjaksi ja mahdollisimman vahvat peruskunnat ovat tavoitteena. Painopisteen tulisi myös kohdistua perusterveydenhuollon, ei niinkään erikoissairaanhoidon vahvistamiseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulisi myös integroitua ja toimia lähellä toisiaan. Tehtävien jakoa on uudistettava ja vastuunjaossa erikoisvastuualueet ERVAT ovat mietinnän alla. Kehittämistyön tavoitteena tulee olla myös mahdollisimman laadukkaiden peruspalveluiden sekä ikääntyvien ihmisten palveluiden turvaaminen. Uudistustyö on jo meneillään ja kuntakierroksia tehdään keväällä 2013. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko tekevät SOTE-kierroksen kunnissa vielä tämän syksyn aikana ja vuodenvaihteen aikoihin on luvassa lisää tietoa näistä asioista.

Joka kolmas hoitaja ulkomaalainen

Pääkaupunkiseudulla jo joka kolmas hoitaja on ulkomaalainen ja tämä suuntaus tulee levittäytymään ympäri Suomen. Kysyimme ministeri Risikolta ehdotuksia miten lisätä suomalaisten hoitajien työssä pysyvyyttä ja vähentää koulutettujen hoitajien siirtymistä muille aloille. Ministeri vastasi, että jos tämän kysymyksen ratkaisisi, voisi saada Nobelin palkinnon. Alan vetovoiman ja arvostuksen kasvattaminen ovat kuitenkin tärkeitä. Tällä hetkellä palkkaus, pätkätyöt, vaikeus omien vahvuuksien esiin saamisessa sekä kysymys työn mielekkyydestä asettavat haasteita hoitajien työssä pysymisessä.

Seuraavaksi tiedustelimme ministeriltä mitä sikainfluenssa ja Pandemrix rokotuskampanja opettivat sekä saavatko narkolepsiaan sairastuneet lapset ja nuoret hänen mielestään nyt asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja korvausta. Halusimme myös tietää seurataanko ministeriössä sairastuneiden voinnin ja korvausten kehitystä. Ministeri sanoi, että jotkut voivat kokea etteivät saaneet korvauksia ajoissa ja koska narkolepsia ei ole ollut tyypillinen sairaus Suomessa, sen havaitseminen ja huomaaminen tapahtui viiveellä. Tilanne oli uusi lääkäreille, poliitikoille sekä kouluille, eikä heti osattu reagoida oikein. Oikean hoidon saaminen hidastui. Sairastuneet olivat hajallaan ympäri Suomen, eikä kattavaa tukiverkostoa ollut mahdollista rakentaa. Jos sama tilanne tapahtuisi nyt, niin yhteiskunta osaisi reagoida asiaan paremmin. Sairastuneiden hoitoon ja korvauksiin on nyt satsattu. On kliininen hoitoryhmä, Kelan sopeutumisvalmennuskurssit sekä elinikäinen vakuutuksesta maksettava korvaus sairastuneille. Vertaistuki ja sen järjestäminen on tärkeää myös perheille. Stm.fi-verkkosivuille on laadittu kooste viranomaisten toimista narkolepsia-asian selvittämisessä ja tukitoimien järjestämisessä.

Perhesurmien estäminen

Perhesurmat ovat olleet usein esillä viimeaikoina. Kysyimme minkälaisia ajatuksia perhesurmat hänessä herättävät sekä mitä hänen mielestään tulisi tehdä perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ministeri sanoi perhesurmien herättäneen paljon surua ja kysymyksiä siitä, miten ne olisivat estettävissä. Haasteena on löytää ne perheet, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten apua, sillä he eivät sitä välttämättä omatoimisesti hae, vaikka apua olisikin saatavilla. Matalan kynnyksen palveluja on jo yritetty perustaa. Ongelmana on, että ongelmia salataan, eikä niistä haluta puhua. Tarvitaan etsivää perhetyötä autettavien perheiden löytämiseksi.

Teksti: Tiimi Kolmostie, 11SYTEDI: Mikko Kaipainen, Niina Koski ja Kirsi Launiainen

Miten työhyvinvointia edistetään Esperi Care Tilkassa?

Syksyllä 2012 suuntasimme terveyden edistämisen koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa opintokäynnille Esperi Care Tilkkaan Helsingin Huopalahteen. Tilkka tarjoaa ikääntyneille kevythoivaa, tehostettua palveluasumista sekä kuntouttavaa tehostettua palveluasumista. Käynnillä saimme kattavan esityksen Tilkan toiminnasta, työtavoista ja henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Kiinnitimme erityisesti huomiota opintokäynnillä Esperin tapaan huomioida työntekijänsä ja ylläpitää heidän työhyvinvointiaan.

Ikääntyvien kanssa työskentelevät työntekijät kokevat usein työnsä raskaaksi ja haastavaksi sekä henkisesti, että fyysisesti. Näyttää myös siltä, että vanhustyö ei ole alueena vetovoimaisin. Tulevaisuudessa voi olla pulaa osaavista työntekijöistä, jotka haluavat työskennellä ikäihmisten parissa. Siksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Opintokäynnillä Esperi Caren Tilkan johtava palveluvastaava kertoi henkilöstön työhyvinvoinnin olevan heille tärkeää. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy huolehtimaan myös asiakkaistaan paremmin.

Jaksamisesta ollaan kiinnostuneita

 

Työnantajana Esperi Care pyrkii tukemaan työntekijöiden työhyvinvointia monin eri tavoin.  Se tarjoaa työntekijöilleen vaihtelevia työtehtäviä ja monipuoliset kehittymismahdollisuudet. Lisäksi se takaa työntekijöilleen hyvän perehdytyksen, sekä tarvittaessa työnohjausta. Työntekijöiden jaksamisesta ollaan kiinnostuneita, heidän sairauspoissaoloja seurataan ja käytössä on varhaisen välittämisen malli. Henkilökunnalla on käytössä laaja työterveyshuolto. Työhyvinvointia kartoitetaan työhyvinvointikyselyllä. Esperi huomioi työntekijöitään hyvin tehdystä työstä ja joustavuudesta työvuorojen suhteen sekä positiivisesta asenteesta pienillä palkinnoilla esim. elokuvalipuilla.  Esperillä on käytössä palkkiojärjestelmä ja hyvän työn bonus. Työyhteisön hyvinvointia pyritään parantamaan yhteisillä tapahtumilla ja virkistystoiminnalla. Työntekijän on mahdollista saada työhyvinvointirahaa myös henkilökohtaisesti oman hyvinvoinnin edistämiseen. Pienet kannustukset ja palkitseminen sekä kiinnostus työntekijöiden hyvinvointia kohtaan kertovat työn ja työntekijän arvostuksesta. Esperi Care haluaa työhyvinvointiin panostamalla olla selvästi vetovoimainen työpaikka tulevaisuudessakin. 

Teksti: Tuula Holappa ja Maija Kettunen

Esperi Care Tilkka: Opintokäynnillä entisessä sotilassairaalassa

Esperi Care työllistää Suomessa noin 2000 ihmistä, heillä on toimipisteitä lähes kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Asiakaspäällikkö Minna Tammiruusun mukaan: "Tehostetun ympärivuorokautisen hoidon tarve tulee lisääntymään valtavasti lähivuosina."

Opintokäyntillä Esperi Care Oy:n toimintaa esitteli meille asiakaspäällikkö Minna Tammiruusu sekä johtava palveluvastaava Arja Sokura. Opintokäyntimme kohdistui näyttävällä paikalla Helsingin Huopalahdessa Mannerheimintien päässä sijaitsevaan Esperi Hoivapalvelukeskus Tilkkaan, jossa on aiemmin toiminut keskussotilassairaala Tilkka. Esperi Care tarjoaa asumispalveluja eri hoivakodeissa, kuten kevythoiva Tilkantähi, tehostettu palveluasumisen yksikö Tilkantoivo, muistihäiriöisille Tilkantupa sekä kuntouttavaa palveluasumista tarjoava Tilkantaika. Tilkassa on mahdollista myös lyhytaikaiseen asumiseen sekä palveluita tarjotaan lähialueen ikääntyneille omaan kotiin Esperin kotihoidon toimesta.

Esperi Caren verkosto koostuu:

• kotiin annettavista palveluista: turvapuhelinpalvelut, kotihoito- ja sairaankuljetuspalvelut
• ikääntyvien asumispalveluista: Tilkka Helsingissä, Tampereella, Nokialla, Turussa ja muissa suurissa kaupungeissa
• erityisryhmien asumispalveluista

Hoivayksiköt ovat 15 paikkaisia, kevythoiva-asuminen maksaa 2300 euroa riipuen huoneen koosta, tehostetunhoivan yksikössä asuminen maksaa 4350 euroa ja muistihäiriöyksikössä 4670 euroa. Esperi Caressa on käytössä palveluseteli, jolla maksetaan osa hoidosta, jäljelle jäävän osuuden asiakas maksaa itse.

Esperi Carella on oma laatupäällikkö. Laatu heillä näkyy päivittäisissä toiminnoissa. Sisäiset auditoinnit toimivat järjestelmällisesti ja niistä on poikinut useita kehityshankkeita. Henkilöstöresurssin tehokuutta toi esille mielestämme se, että hoitohenkilökuntaa pystyttiin siirtämään sujuvasti tarpeen mukaan osastolta toiselle.

Palveluvastaavan Arja Sokuran henkilökohtainen näkemys paljon keskustelua ja mielipiteitä herättäneeseen henkilöstömitoitukseen on: "Tarkkaa henkilöstömitoitusta ei sellaisenaan tarvita, vaan asiakkaan kuntoisuus tulee huomioida mitoitusta suunniteltaessa." Sekä Sokuran mukaan: "Henkilöstömitoitukseen tarvitaan myös joustavuutta, sen mukaan paljonko apua asiakas kulloinkin tarvitsee." Tämä kuulostaa meidän mielestämme hyvälle ja on joustavan ja tehokkaan yksikön toimintatapa.

Esperi Caressa hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä kartoitetaan asukkaan hoitoon kuluva aika ja hoitajien määrä. Omaiset otetaan mukaan asukkaan hoidon suunnitteluun. Hoitosuunnitelmat tarkistetaan puolen vuoden välein.

Esperi Caressa kuntouttavahoitotyö näkyy päivittäisissä hoitotoimissa, tukemalla asiakasta tekemään itse päivittäiset toimintansa. Asiakkaat osallistuvat kaikkeen toimintaan omien voimavarojensa mukaisesti. Ulkoilua järjestetään sitä haluaville. Palvelukeskuksessa asukkaiden käytössä on myös fysioterapeutti. Viriketoimintaa järjestetään päivittäin ja asukkaat saavat osallistua tuokioihin mieltymystensä mukaisesti. Älyteknologiaa ei hoivakeskus ole ottanut käyttöönsä. Jokaisella asukkaalla on oma turvaranneke ja turvapalvelu on käytössä 24 h vuorokaudessa. Huoneet asukkaan on mahdollista kalustaa omilla huonekaluillaan.

Esperi hoivapalvelukeskus Tilkassa oli käytössä Hilkka-kirjausjärjestelmä. Hilkka ei "keskustele" Helsingin tai jonkun muun kaupungin yleisen kirjausjärjestelmän kanssa vaan hoitajan on otettava yhteyttä yksikköön ja tiedusteltava hoitotietoja. Haastavaa tiedonkulun kannalta on, että asukkaita on eri kunnista ja jokaisella on käytössään omat kirjausjärjestelmänsä. Hoitajat ottavat yhteyttä asukkaan omaan terveysasemaan tilatessaan asukkaalle lääkärinajan ja tarvittaessa oma lääkäri käy paikanpäällä lääkärinkäynnillä.

Teksti ja kuvat: Eija Myllymäki ja Pia Pirneskoski

Esperi Care Tilkka Hilman kotina

85-vuotias Hilma kipittää rollaattorin avulla saliin ja pahoittelee, että on kokouksesta myöhässä. Pöydän päässä istuva naapurin rouva Helmi kertoo Hilmalle, että kyseessä on tamperelaisten opiskelijoiden ja opettajien vierailu Tilkkaan, johon ei asukkaiden tarvitse osallistua. Helmi lukee pöydässä aamun lehteä ja jatkaa sen lukemista vierailijoista häiriintymättä.

Hilma on syntynyt vuosisadan alussa Viipurissa. Tampere on kuitenkin hänelle varsin tuttu, sillä hän on käynyt tyttökoulua Tampereella. Tamperelaiset vierailijat kiinnostavat häntä, koska hän on ollut siinä uskossa, että tamperelaiset ovat vähäpuheisia. Nyt hän onkin iloisesti yllättynyt puheensorinasta salissa. Kun Hilmalta kysyy, millainen paikka Esperi Tilkka on asua hän vastaa haikeana: ”Pakkohan sitä on jossakin olla ja ruokansa saada!” Hilman lähiomaiset ovat kaukana. Tamperelaisryhmän lähtiessä tutustumaan muihin Esperi Tilkan tiloihin Hilma ja Helmi rollailevat peräkkäin huoneisiinsa. Myöhemmin heidät tapaa alakerrassa lounaalla.

Tilkan keskussotilassairaala, KSS1, perustettiin vuonna 1918 ja nykyinen funkistyylinen sairaalarakennus valmistui vuonna 1936. Rakennusta laajennettiin vuonna 1965. Tilkan huoneistoala on runsaat 10 700 neliömetriä. Molempien rakennusvaiheiden suunnittelija oli turkulainen arkkitehti Olavi Sortta (1896-1968).

Arkkitehtuuriltaan ja sairaalateknologialtaan Tilkka edustaa aikansa huippua ja se on edelleen kansainvälisesti arvostettu funktionalistisen sairaala-arkkitehtuurin edustaja. Rakennuksessa on monia hienoja yksityiskohtia, jotka henkivät yhä 30-luvun tunnelmaa ja arkitehtuuria. Esim. kaakkoispäädyn parvekkeet kuvaavat, miten tärkeänä silloin pidettiin puhtaan ilman ja auringon merkitystä terveydelle. Linjakkuutta rakennus saa vaaleasta pinnasta ja kaarevasta päädystä, joka on tällä hetkellä Tilkan tunnistettavin ominaispiirre.

Suomi halusi korostaa uudenlaisella arkkitehtuurilla nykyaikaisuutta, tekniikkaa, tehokkuutta, taloudellisuutta, puhtautta, terveellisyyttä ja edistyksellisyyttä. Valkoinen funktionalismi sopi nuorelle itsenäiselle valtiolle, koska se poikkesi aikaisemmasta vieraan vallan - Venäjän - sotilasarkkitehtuurista. Modernilla valtiolla oli arkitehtuurin lisäksi uudenlainen armeija. Tilkka oli ministeriön huippukohde myös sairaalateknologialtaan. Sillä haluttiin viestiä, että ”meidän pojista” pidetään huolta.

Sotilasrakennukset ovat tyypillisesti askeettisia kuten Tilkkakin. Arkkitehti Olavi Sortta halusi tuoda väreillä iloa ja vaihtelua ja hän valitsi tiloihin kirkkaita heleitä värisävyjä: vaaleansinistä, vaalean sinivihreää ja vihertävän keltaista. Savupiipun Sortta halusi maalata punaiseksi kuvaten sitä lämpöä, mitä sen kanavassa kulkee.

Suunnittelussa myös käytännöllisyys oli tärkeää ja rakennuksen kulkuyhteydet, tilankäyttö ja tekniset sovellukset oli tarkasti mietittyjä. Ruuanjakelu järjestettiin omalla hissillä keittiöstä kerroksien tarjoiluhuoneisiin ja pyykit kulkivat putkia pitkin pesulaan ja omalla hissillä takaisin vuodeosastoille. Rakennuksessa oli oma automaattikeskus, jossa oli 70 puhelinta, joiden välityksellä toimi henkilöhakulaite. Lisäksi jokaisen sairaspedin vierellä oli omat radiokuulokkeet.

       

Sairaalana Tilkka lakkautettiin vuonna 2005 ja Suomen lippu laskettiin Tilkan katolta 30. joulukuuta 2005. Suomen valtio myi Tilkan kiinteistön lokakuussa 2006 eläkevakuutusyhtiö Eteralle. Rakennus on suojeltu asemakaavalla, eikä sitä saa purkaa tai sen kulttuurihistoriallista arvoa turmella. Taloa on peruskorjattu vanhusten hoivapalvelutiloiksi. Museovirasto oli remontissa mukana ja peruskorjauksen yhteydessä kulttuurihistorialliset arvot tulivat käytännössä varsin selväksi: ikkunoiden väliset sisäpokat maalattiin aluksi väärän värisiksi, kunnes oikea sävy löytyi ja ne maalattiin uudestaan. Vaihtoon menivät myös jo asennetut WC-ja kylpytilojen kaakelit. Tornitalon kerroksia yhdistävät tummat, matalat ja laakeat marmoriportaat. Kaksi historiallista verkko-ovin varustettua hissiä vie kerroksista toiseen. Hissien ovet olisivat olleet vanhuksille käytännöllisemmät hieman moderneimpana, mutta museovirasto ei antanyt vaihtaa verkko-ovia pois. Hissin takaseinän kaareva muoto ja kauniit pintamateriaalit vievät ajatukset 1900-luvun alkuun ja henkivät ajan arkkitehtuuria.

    

Uudistuneen Tilkan avajaiset pidettiin kesäkuussa 2009. Esperi Care Oy avasi Tilkassa Suomen suurimman yksityisen vanhusten hoivakodin, jossa on hoivapaikkoja noin 150. Hoitohenkilökunta toteaa, että parasta ovat ihanat asukkaat ja hyvä työtiimi. He kertovat toimivansa ”asukkaiden ehdoilla, luoden sisältöä heidän elämäänsä”. Esperi Tilkka tarjoaa asukkailleen monimuotoista asumista ja hoivaa. Suurin tarve tällä hetkellä on tehostetusta palveluasumisesta. Palvelulupaus takaa hoidon elämän viimeiseen hetkeen asti. Esperi… tulee latinan kielen sanasta ja tarkoittaa Toivoa!

Teksti ja valokuvat: Tiimi Diili: Mikko Hyytiäinen, Kati Kalkasmaa, Susanna Kauppinen ja Marja Paavola