OPINTOMATKALLA TERVEYTTÄ EDISTÄMÄSSÄ HELSINGISSÄ

Olemme neljä Tampereen ammattikorkeakoulun ylemmän Amk- tutkinnon opiskelijaa ja opiskelemme terveyden edistämistä. Henkilöstöjohtamisen kurssiin meillä sisältyi opintomatka Helsinkiin, joka toteutui 5.11.2015. Päivän aikana vierailimme Riistavuoren palvelukeskuksessa, Sosiaali- ja terveysministeriössä, Pikkuparlamentissa sekä osallistuimme eduskunnan kyselytunnille.

Päivän aloitimme vierailemalla Riistavuoren palvelukeskuksessa, jossa pääsimme tutustumaan heidän monipuoliseen toimintaansa. Riistavuori on useamman palvelutalon kokonaisuus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden alaisuudessa. Palveluyksiköiden toiminta on keskittynyt muistisairaiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä heidän omaistensa tukemiseen. Riistavuoren monipuolinen toiminta sisältää arviointi- ja kuntoutusosaston, lyhytaikaishoidon yksikön, asumispalveluyksikön, ryhmäasumisen palveluja sekä päivätoimintaa Helsingin kaupungin eläkeläisille. Keskus tarjoaa monenlaista avointa palvelua kuten ravintolapalvelut, jotka ovat avoinna myös muillekin kuin Riistavuoren asukkaille. Muistisairaiden kohtaamisessa käytetään apuna TunTeva-menetelmää, joka pyrkii ottamaan jokaisen ihmisen huomioon yksilönä.

Palvelukeskus tukee asiakkaidensa henkistä, fyysistä ja sosiaalista vireyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Palvelukeskuksen toiminnan ydin onkin asiakaslähtöisyys ja yli sukupolvien ulottuva toiminta joka on vuorovaikutuksellista. Palvelukeskuksessa järjestetään erilaisia retkiä, muskareita ja muuta toimintaa ja mieltä ylläpitäviä ryhmiä. Mannerheimin lastensuojeluliiton Terho -kerhoprojekti myös yhdistää Ikäihmisiä ja lapsia. Palvelukeskuksessa asiakkailla on myös mahdollisuus käyttää itsenäisesti päivittäin kuntosalia.

Asiakkaiden lisäksi myös henkilöstö ja sen hyvinvointi on huomioitu Riistavuoressa. Osaamisen johtaminen on siellä suunnitelmallista, järjestelmällistä ja strategialähtöistä; henkilöstön osaamiseen panostaminen tuo tuottavuuden lisäksi työhyvinvointia. Riistavuoressa osaamisen johtaminen sisältää henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat, joita toteutetaan laajalla ja säännöllisellä koulutustarjonnalla sekä talon ulkopuolisesti että sisäisesti. Koulutuksesta saatu tieto hyödynnetään jakamalla vastuualueittain. Vuosittaiset kehityskeskustelut ovat käytäntönä Riistavuoressa. Meneillään on juuri kysely koko henkilöstölle kehityskeskusteluiden kehittämiseksi. Jokaisella palveluyksiköllä on oma tuloskortti, joka on samassa linjassa koko palvelukeskuksen tuloskortin kanssa. Palkitsemisjärjestelmällä henkilöstöä motivoidaan hyviin työsuorituksiin ja itsensä kehittämiseen. Osaamisen johtamisen vaikuttavuutta ja onnistumista mitataan sekä esimies- että työntekijä -kyselyillä. Riistavuoressa on myös ideointi sallittua  - jopa suotavaa!

Riistavuoressa tapasimme aivojumpparyhmän, joka muodostui vapaaehtoisista ikäihmisistä. Ryhmää veti talossa työskentelevä toimintaterapeutti, joka YAMK-opintojensa opinnäytetyönään oli rakentanut  aivojumppaa kehittävää toimintaa ja veti Riistavuoressa toimivaa ryhmää. Ryhmän toiminta oli alkanut tämän vuoden tammikuussa. Ryhmälle oli tehty muistitestit toiminnan alkaessa. Toimintaan kuului erilaista aivojumppaa, he ratkoivat/pohtivat mm. vastauksia Einsteinin kysymyksiin. Ryhmä oli toiminut yhdessä tämän vuoden ja he olivat nyt kokemusasiantuntijoina kertomassa meille kokemuksiaan. Ryhmän jäsenet kertoivat muuttuneensa toiminnan aikana aktiivisemmiksi, virkeimmiksi, rohkeimmiksi. He keskustelivat aktiivisesti ryhmän kokoontuessa. Muistitestit olivat huomattavasti parantuneet ryhmän toiminnan myötä. Ryhmän kokemukset olivat todella positiiviset.  

Riistavuoren palvelukeskuksesta suuntasimme matkamme kohti Helsingin keskustaa Sosiaali- ja terveysministeriöön. Sosiaali- ja terveysministeriössä oli suunniteltu tapaaminen ministeri Rehulan kanssa. Meneillään oli kuitenkin neuvottelut sote-palveluista emmekä tavanneet ministeri Rehulaa. Tapaamiseemme saapui alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kertomaan sote-tilanteesta ja samalla saimme vastauksia aiheesta oleviin kysymyksiimme. Saimme myös kiireisen aamupäivän jälkeen “ministeriötason kahvit”.

Kävimme tapaamassa myös kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposta Pikku-parlamentissa. Tapaamisen aiheena oli muistisairaudet sekä niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja tutkimukseen liittyvät asiat. Merja Mäkisalo-Ropponen toimii Muistiliiton puheenjohtajana ja työskentelee aktiivisesti tiedottajana muistisairauksien ehkäisyssä sekä muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Myös Eduskunnassa toimii “Muistikerho”  ja muistiasiat ovat Eduskunnassa esillä muutenkin paljon. Muistisairauksien ennaltaehkäisy on muistin huoltoa ja muistisairauksia aiheuttavien sairauksien ennaltaehkäisyä. Muistiliitto Ry:llä on niin sanottu 11 kohtaa aivoterveyden edistämiseksi  ja muistisairauksien ehkäisemiseksi.  Merja Mäkisalo-Ropponen korosti  näistä tekijöistä aktiivisen liikunnan ja terveellisen ravinnon merkitystä sekä muistihäiriöitä aiheuttavien sairauksien hoitoa, kuten diabetes, hyperkolesterolemia, sydämen vajaatoiminta, kilpirauhassairaudet ja verenpainetauti. Aivojen hyvinvoinnille on tärkeää myös riittävä lepo ja uni, harrastukset ja sosiaaliset suhteet, aivojumppa sekä päihteettömyys.

Ennen eduskunnan kyselytunnille osallistumista kävimme tiiminä hetken rentoutumassa ravintolassa hyvää ruokaa nauttien ja  yhteisen päivän kunniaksi lasillliset viiniä kilauttaen.

Eduskunnan kyselytunnin seuraaminen oli mielenkiintoinen kokemus. Toki sote-asiat eivät nyt olleet pinnalla, koska neuvottelut olivat vielä kesken. Mutta kansanedustajat nostivat esiin päivän polttavia kysymyksiä ja ministerit vastasivat parhaansa mukaan. Pientä erimielisyyttäkin tuli esiin asioiden käsittelyssä kuten asiaan kuuluu. Kiinnitimme huomiota ulkoministeri Timo Soinin väsyneeseen olemukseen ja seuraavana päivänä kuulimmekin uutisista hänen sairastuneen kuumeeseen Indonesian matkansa jälkeen. Kokemuksena hyvin mielenkiintoista seurata paikan päällä eduskunnan kyselytuntia. Lähtiessä saimme astua suoraan lehdistön syliin heidän odottaessaan ministereitä ja kansanedustajia ovella.

Kaiken kaikkiaan päivä oli uuvuttava, mutta erittäin antoisa. Erityisesti Merja Mäkisalo-Ropposen tapaaminen jäi mieleemme ja herätti paljon ajatuksia muistisairaiden ihmisten terveyden edistämiseen liittyen. Muistisairaudet tulevat lisääntymään merkittävästi väestön ikääntymisen myötä, jos resursseja ei lisätä terveyden edistämiseen ja ennalta ehkäisevään työhön muistisairauksien osalta. Terveelliset elämäntavat  ovat hyvä perusta aivoterveydelle! Aivoja tulee hoitaa!

HOPE

Jaana Hartonen, Carita Knaapi, Marja Ollila, Anne Perälä

OPINTOPÄIVÄ HELSINGISSÄ 5.11.2015

Kolmanneksi viimeisen koulupäivämme vietimme opintomatkalla Helsingissä. Ohjelmaamme kuului vierailu Riistavuoren monimuotoisessa palvelukeskuksessa, Sosiaali- ja terveysministeriössä, Pikkuparlamentissa ja eduskunnan kyselytunnilla. Ohjelmasta ei pidä unohtaa ruokailu- ja shoppailuhetkiä, eikä ajanviettoa tiimin kesken.

Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus

Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Helsingin kaupungin omistama Riistavuoren palvelukeskus. Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus tukee palveluiden käyttäjien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakyvyn säilymistä. Siellä on mahdollisuus osallistua erilaisille kädentaitojen kursseille ja liikuntaryhmiin, sekä retkille, konsertteihin ja juhliin. Monitoimi- ja kuntosalin tiloja asiakkaat voivat käyttää myös itsenäisesti ohjattujen ryhmien lisäksi.

Riistavuoren palvelukeskus

Riistavuori on ainutlaatuinen ja monipuolinen palvelukeskus, jossa henkilökunta on innovatiivista ja luovuudelle sekä kehittämiselle annetaan tilaa. Riistavuoressa on asiakkaille tarjolla ympärivuorokautista hoitoa sekä päiväkeskustoimintaa. Siellä työskentelee noin 150 työntekijää ja asiakaspaikkoja on 179. Vakinaisten työntekijöiden lisäksi Riistavuoren palvelukeskuksen toimintaan osallistuu vapaaehtoistyöntekijöitä. Ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoitus on 0,61. Me pääsimme tutustumaan viihtyisiin tiloihin toimintaterapeutti, sosionomi, YAMK-opiskelija Mari Hietalan opastuksella jossa kuulimme palvelukeskuksen toiminnasta. Tämän lisäksi toiminnasta kertoi palvelukeskuksesta vastaava ohjaaja Jukka Kotila, fysioterapeutti Tea Räisänen ja lähihoitaja Jaana Kotiaho. Koimme mielekkääksi, että tieto Riistavuoresta tuli työntekijöiltä.

Jukka Kotila

Riistavuorella on hyvä maine työpaikkana, jossa työntekijät viihtyvät. Työssä viihtyminen tulikin selvästi ilmi työntekijöiden puheissa. Erityisesti he kokivat hyväksi perehdytysohjelman, kehityskeskustelut, koulutukset ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä. Tämän lisäksi työntekijöillä oli erilaisia vastuualueita ja he myös kouluttivat toinen toisiaan. Myös ulkopuolisiin koulutuksiin pääsi oman mielenkiinnon mukaan.

Mari Hietala kertoi meille aivojumpasta kokemusasiantuntijoiden kanssa. Aivojumpan hän on kehittänyt osana omia opintojaan. Kokemusasiantuntijat ovat ikäihmisiä, jotka osallistuivat ryhmään, jota Hietala veti. Kokemusasiantuntijat kokivat, että ryhmässä olo on lisännyt virkeyttä, toimintatarmo on palannut ja se on myös ”hirvittävästi rikastuttanut elämää”. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Riistavuoressa ja muissa Helsingin palvelukeskuksissa olisi itseohjautuvia ryhmiä ja kokemusasiantuntijoiden osaamista ja tietoa hyödynnettäisiin aivojumpparyhmän ja mahdollisesti muiden ryhmien vetämisessä.

Myös Riistavuoressa on uhkana hoitajamitoituksen laskeminen, mikä tarkoittaa sitä, että hoitajilla on vähemmän aikaa asiakkaille. Alemmalla hoitajamitoituksella on seurausta kuntouttavan työotteen toteuttamiseen. Muistiosastolla on keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavia asiakkaita, joiden hoito kärsii, jos hoitajamitoitusta vähennetään. Asiakkailla ei ole tällä hetkellä tarvetta rauhoittaviin- ja unilääkkeisiin, koska päivät koostuvat lähellä olemisesta, turvallisesta ja välittävästä ilmapiiristä ja päivät pyritään pitämään aktiivisina, jotta vuorokausirytmi säilyy. Tällainen käytäntö olisi hyvä olla käytössä kaikissa paikoissa, joissa hoidetaan muistisairaita.

Riistavuoren arviointi- ja kuntoutusosastolla kuntouttavan hoitotyön ote on keskeisessä roolissa. Osalla osaston asiakkaista on tarkoitus kotiutua, joten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kuntouttaminen tulee tulevaisuudessakin taata. Jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, on mahdotonta toteuttaa kuntouttavaa hoitotyötä. Kuntouttavan hoitotyön käsitteen sijaan he puhuivat siitä, miten he elävät asiakkaiden kanssa yhdessä arkea. Arviointi- ja kuntoutusosastolla asiakkaat saavat myös yksilöllistä fysio- ja toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on liikunta- ja toimintakyvyn kohentuminen ja kotiutuminen.

Riistavuoressa oli aistittavissa aito välittämisen tunnelma ja kodinomainen henki. Meitä kosketti TunteVa-malli, joka on Riistavuoressa käytössä muistisairaiden vuorovaikutuksellisessa kohtaamisessa. TunteVa oli osa Riistavuoren luonnollista toimintatapaa. Meistä tuntui, että Riistavuoressa muistisairasta kuullaan aidosti, hänen tunteensa otetaan todesta ja hänen todellisuutta arvostetaan.

Riistavuoren palvelukeskuksessa asiakkaat käyvät mahdollisuuksien mukaan ruokailemassa yhteisissä tiloissa ja he käyttävät omia vaatteitaan. Omat vaatteet auttavat säilyttämään omaa persoonallisuutta ja tukevat yksilöllisyyden korostamista. Riistavuoressa on myös kaupunginkirjaston sivupiste, jossa lukemisesta innostuneet asiakkaat ja henkilökunta voivat helposti käyttää kirjaston palveluita.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriössä saimme ystävällisen vastaanoton ja kahvitarjoilun. Tarkoituksenamme oli tavata perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, mutta ajankohtaisen Sote-ratkaisun vuoksi hän oli estynyt tulemaan sovittuun tapaamiseen. Hänen sijastaan alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ja sosiaalineuvos Kari Haavisto olivat kertomassa meille yleisesti Sote-hankkeesta.

Sote ei ole vain hallinnollinen uudistus, vaan tavoitteena on aito toiminnan uudistaminen ja asiakaslähtöinen integroitu toiminta sosiaali- ja terveysalalla. On tarkoitus, että erikoistuneet palvelut ovat lähellä ihmistä ja ne tuotetaan moniammatillisesti. Moniammatillisuus painottuu myös yli ammattikuntarajojen. Ihmisten hyvinvointi ja terveyden edistäminen ei ole pelkästään sosiaali- ja terveysalan asia, vaan se tulee ottaa huomioon esimerkiksi rakentamisessa. Painotus uudessa sote-mallissa on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä laadukkaissa palveluissa. Tavoitteena ei ole tehdä leikkauksia, vaan alentaa kustannusten kasvua pitkällä tähtäimellä.

Sosiaalineuvos Kari Haavisto painotti, että ”halvin asiakas on se, joka ei käytä palveluita”. Tätä edesauttaa ennaltaehkäisevä työ sosiaali- ja terveysalalla sekä toimiva palvelujärjestelmä. Keskustelun lomassa heräsi ajatus hyvinvointikoordinaattorista, joka osaisi ohjata ihmisiä oikeaan paikkaan jo ennen ongelmien syntymistä. Tämän lisäksi ryhmästämme nousi kysymys koskien kuntien perusterveydenhuollon järjestämisestä. Ministeriö kehottaa päättäjiä pidättäytymään ja harkitsemaan tarkasti palveluiden ulkoistamista. Resurssit tulee kohdentaa oikeisiin ja vaikuttaviin palveluihin, kuten ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja samalla vähentää turhia ja asiakasta kuormittavia toimenpiteitä. Tämä täytyy kuitenkin tehdä vaarantamatta oikeita ja tarpeellisia toimenpiteitä. Kaikkiin lähettämiimme kysymyksiin emme saaneet vastauksia.

Pikkuparlamentti

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen vakuutti meidät asiantuntijuudellaan. Toivottavasti hänen kaltaisiaan oman alansa asiantuntijoita löytyy kansanedustajien joukosta muiltakin aloilta. Mäkisalo-Ropponen oli valmistautunut hyvin ja ottanut kysymyksemme tosissaan. Hän halusi jakaa kanssamme tietouttaan ja perusteli hienosti vastauksensa. Koimme kollegiaalista yhteyttä ja aidon kohtaamisen tunnetta. Mäkisalo-Ropposen oli ottanut muistisairaat sydämen asiakseen. Hän toimii Muistiliiton puheenjohtajana ja kertoi käyttäneensä paljon aikaa viime kaudella eduskunnassa toimiessaan muistisairaiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Yhdelle tiimimme jäsenelle tuli tunne, että omassa organisaatiossa mennään oikeaan suuntaan muistiasiakkaiden suhteen, kuten lisäämällä muistipoliklinikan toimintaa.

Mäkisalo-Ropponen toi esille, että Suomessa on 8 000-10 000 alle 65-vuotiasta, työikäistä muistisairasta. Hänen mukaansa työterveyshuolto on keskeinen toimija löytämään mahdolliset muistin huononemisesta kärsivät asiakkaat ja ottamaan heidät kuntouttavan toiminnan piiriin, huomioiden myös perhetilanne. Muistisairauden alkuvaiheessa lääkityksen aloittamista ei pitäisi viivästyttää. Nykyisin käytäntö muistisairauden alkuvaiheessa on jäädä seurailemaan tilannetta.

Muistin heikkenemisessä ei aina ole syynä muistisairaus, vaan taustalla voi olla jokin fyysinen oireilu esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta tai foolihapon puute. Työikäisellä vastaavasti muistin heikkenemistä ei aina voi selittää esim. stressillä, vaan taustalla saattaa olla alkava muistisairaus. Työterveyshoitajia hän kehotti kiinnittämään huomiota kognitiiviseen ergonomiaan.

Hoitajamitoituksesta Mäkisalo-Ropponen oli huolissaan ja pelkäsikin, että minimistä tulee maksimi. Liian matalalla hoitajamitoituksella on vaikutusta laadukkaan hoidon toteuttamiseen ja etenkin kuntouttava hoito kärsii niukoista resursseista. Tämän lisäksi hän peräänkuulutti osaavan hoitohenkilökunnan puolesta sekä käsitteiden muuttamista selkeämpään muotoon. Tehostetun palveluasumisen yksikön sijaan voitaisiin puhua yhteisökodista.

Merja Mäkisalo-Ropponen 

Tilaisuuden jälkeen virisi vilkas keskustelu Mäkisalo-Ropposen kanssa ja toimme esiin huolemme hoitajien jaksamisesta. Hoitajien psyykkinen jaksaminen tulee huomioida entistä paremmin, eikä keskittyä ainoastaan hoitajien fyysiseen ergonomiaan. Psyykkistä kuormitusta lisää hoitajien halu tehdä työnsä muistisairaiden kanssa laadukkaasti ja ylläpitää heidän toimintakykyä. Muistisairaiden parissa työskennellessä perushoitoon menee nykyisilläkin hoitajamitoituksilla suhteettoman paljon aikaa, koska laitoshoidossa olevat muistisairaat ovat huonokuntoisia. Kuitenkin muistisairaidenkin mielipidettä tulisi kuulla ja kunnioittaa, eikä muistisairaan todellisuutta pidä kyseenalaistaa.

Eduskunnan kyselytunti

Eduskunnan kyselytunti oli jokaiselle meistä uusi kokemus. Väliaikaiset tilat olivat ankeat, mutta toimivat. Turvatarkastus oli tiukka, eikä turvamiehiltä löytynyt huumoria. Kyselytunnilla kansanedustajat esittivät tiukkoja kysymyksiä hallitukselle postin toiminnasta, teuraseläinten kohtelusta, Itämeren tilanteesta, harmaan talouden kitkemisestä sekä maahanmuuttajista. Ajoittain puheenvuorot venyivät ja puhemies Maria Lohela joutui puuttumaan puheenvuoroihin. Myös yleiseen järjestykseen jouduttiin puuttumaan. Meno oli välillä kuin yläasteikäisten välitunnilla!

Postin toiminnasta kansanedustajat pommittivat pääministeri Sipilää tiukkaan sävyyn. Eläinten kohtelu herätti kysymyksiä ja huolta kansanedustajissa ajankohtaisten videoiden perusteella. Itämeren saastuminen nousi täälläkin esiin. Hallitus oli lopettanut tehokkaan katumisen järjestelmän valmistelun, josta se saikin kiitosta. Nämä kiitokset olivatkin ainoat positiiviset sanat, joita kyselytunnilla kuultiin. Maahanmuuttajia on tullut viime viikon aikana ilman virallisia asiakirjoja Venäjän puolelta Suomeen, tähän asiaan toivottiin hallitukselta pikaista puuttumista.

Ajankohtaisesta ”Sote-sopasta” olisimme toivoneet kyselytunnilla keskustelua ja kiperiä kannanottoja. Todennäköisesti seuraavalla kyselytunnilla hallitusta hiillostetaan Sote asioista, pitää seurata tilannetta.

Kaiken kaikkiaan opintopäivä oli erittäin opettavainen ja siitä sai paljon ajateltavaa. Tiimimme moniammatillinen porukka sai jokainen jotain omaan työhönsä ja ammattiinsa liittyvää.

Tiimi Kaari valmistautumassa eduskunnan kyselytunnille
Niina Kataikko, Johanna Yli-Pohja-Lakanen, Leena Luoma-Halkola, Marika Kojo, Pauliina Kukkula

   

OPINTOMATKA HELSINKIIN SOTE UUDISTUKSEN JÄJILLE 6.11.2015

Terveyden edistämisen yamk-opiskelijoiden henkilöstöjohtamisen opinnot huipentuivat opintomatkaan Helsinkiin. Matkan tekoa väritti mediassa näkyvästi esillä ollut sote-uudistus, josta luvattiin antaa päätös päivän aikana. Johtamisen opinnoissa olimme pohtineet sote-uudistusta eri näkökulmista ja tähän päivään oli valmistauduttu tarkkaan mietityillä kysymyksillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä työskentelevinä uudistus olisi merkittävä meille niin työntekijöinä kuin asiakkainakin.

Monipuolinen palvelukeskus kätkee sisäänsä suuren sydämen

Aloitimme matkamme vierailemalla Riistavuoren palvelukeskuksessa, missä työn laadun arviointi on viety kenties pidemmälle kuin missään muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa Suomessa. Vuonna 2009 Helsingin sosiaalivirasto oli myöntänyt palvelukeskukselle Innovaatio –kilpailun toisen sijan. Kehittämistyötä oltiin jatkettu sinnikkäästi ja vuonna 2014 palvelukeskus sai kaupunginjohtajan laatupalkinnon ykkössijan sekä laatukeskukselta EFQM:n mukaisesti neljä tähteä. Matkan varrella vanhustenkeskus on muuttunut monipuoliseksi palvelukeskukseksi, jonka sisälle mahtuu uskomaton määrä innovatiivisia toimintoja helsinkiläisille ikäihmisille sekä työttömille. Palvelukeskuksen toiminnan ydin on asiakaslähtöisyys ja yli sukupolvien ulottuva vuorovaikutuksellinen toiminta.  Palvelukeskuksessa työskentelee moniammattillinen henkilöstö toimintakykyä tukevassa lyhytaikaisyksikössä, tehostetun palveluasumisen talossa, arviointiin ja kuntoutukseen keskittyvissä ryhmäkodeissa sekä palvelukeskuksen erilaisissa toiminnoissa.

                                                                           

Riistavuoren palvelukeskuksen lämmin ja ihmisyyttä arvostava ilmapiiri teki vaikutuksen ryhmäämme. Työntekijöiden puheesta huokui ammattiylpeys ja halu tarjota hyvä ja osallistava arki asukkaille. Kuntouttavaa työotetta toteutettiin yli ammattirajojen. Yksilöllinen ja arkea tukeva Riistavuoren toimintakulttuuri pitäisi saada jokaiseen asiakaskohtaamiseen tähtiajatukseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähellä ihmistä

Astellessamme Sosiaali- ja terveysministeriöön pohdimme, ehtisikö peruspalveluministeri Juha Rehula tapaamaan meitä jännittävän päivän keskellä. Saavuttuamme perille kuulimme Rehulan olevan valmistelemassa sote-päätöstä. Päätöksen syntyminen hallituspuolueiden kesken osoittautui olevan odotettua haasteellisempaa. Sen sijaan saimme tavata alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin sekä sosiaalineuvos Kari Haaviston. He raottivat meille sote-päätöksen taustaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä ei keskitytä vain hallinnolliseen uudistukseen, vaan tavoitteena on toiminnallisen muutoksen kautta saada aikaan aito asiakaslähtöinen palvelurakenne. Pöysti korosti, että moniammatillisen palveluverkoston halutaan olevan lähellä ihmistä ja helposti saavutettavissa. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat limittyneinä. Pöysti toivoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan läpileikkaavana tavoitteena eri yhteiskunnan sektoreilla kuten liikenne- ja ympäristösuunnittelussa. Pöysti pohti myös digiteknologian hyötyjä ja haittoja. Digitalisoinnilla voidaan vähentää työn kuormittavuutta, mutta miten mitata mahdollisia uhkia, kuten keskittymättömyyttä ja häiriökäyttäytymistä.

                                                                       

Päällimmäisenä Kari Haaviston puheenvuorosta meille jäi mieleen kestävyysvajeen puolittaminen tukemalla väestön toimintakykyä. Toimintakyvyn parantaminen samassa suhteessa kuin eliniän pidentyminen auttaa valtion kestävyysvajeen paikkaamista. Terveyden edistämisen ammattilaisina meitä lämmitti puhe ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Miten tämä tulee näkymään käytännössä tiukassa taloustilanteessa? Haavisto muistutti, että itsehoidossaan aktiivinen asiakas, joka ei käytä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, on edullisin asiakas.

Aivoterveyden ylläpidolla muistisairauksia vastaan

Pikkuparlamentissa keskityimme muistisairauksiin ja meitä viriteltiin aivoterveyden ylläpitämiseen. Kansanedustaja ja muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen ihastutti innollaan puhua muistisairauksista. Oli ilo tavata lämminhenkinen, asiantunteva ja vastuuntuntoinen kansanedustaja, joka oli perehtynyt lähettämiimme kysymyksiin huolella. Hänen näkemyksensä mukaan Suomi on yksi kärkimaista muistisairauksien hoidossa.  Vaikka suomessa on laitostava hoitokulttuuri, niin muistisairauksia ei enää nähdä toivottomina sairauksina. Aivoterveyden ylläpitämiseksi on löydetty toimivia ja hyvin arkisia keinoja, kuten ravitsemuksesta huolehtiminen ja aktiivinen liikunta. Mäkisalo-Ropponen piti tärkeänä sairauksien etenemisen hidastamista oikealla hoidolla. Muistiliitossa on pohdittu yhteisökotitoimintaa muistisairaiden kodinomaisena hoitomuotona. Mäkisalo-Ropponen halusi tuoda keskusteluun myös työikäisten muistisairaudet, joiden diagnosoiminen usein viivästyy ja aiheuttaa haittaa sairastuneelle. Tarpeita vastaavia palveluja ei ole. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tulisi huomioida kognitiivinen ergonomia. Yleisesti muistisairaudet poikkeavat muista sairauksista ja hoitotyöhön tarvitaan asiantuntevia muistihoitajia.

                                                                          

Merja Mäkisalo- Ropponen halusi aidosti jakaa kanssamme asiantuntijuuttaan, ja suhtautui meihin arvostavasti. On hienoa, että meillä on hänen kaltaisensa henkilö muistiliiton puheenjohtajana. Hän pystyy edistämään muistisairaiden asioiden ajamista. Huolimatta siitä, että meillä on paljon kehitettävää muistisairaiden palveluiden kehittämisessä, olemme kuitenkin kansanvälisesti edelläkävijöitä monissa muistiasioissa.

Ajankohtaisia aiheita eduskunnan kyselytunnilla

Päivämme päättyi osallistumalla eduskunnan kyselytunnille Sibelius Akatemian uudistetuissa tiloissa. Paikalla oli noin 75% kansanedustajista. Vivahteikasta keskustelua käytiin muun muassa postilaitoksen nykytilasta, eläinsuojelunlain uudistuksesta sekä verotuskysymyksistä. Oppositiopuolueet haastoivat hallituspuolueiden ministereitä kiperillä kysymyksillä. Iltapäivälehdistö pohti otsikoissa puhuttaako kulisseissa valmisteltava sote-päätös kyselytunnilla, mutta kaikkien yllätykseksi sote-uudistus ei kuulunut kyselytunnin ohjelmistoon.

                                                                             

Opintomatka oli meille merkittävä, koska se vahvisti meidän halua suuntautua eteenpäin työelämässä. Opinnot ovat valmistaneet meitä kohtamaan näitä haasteita. Päivään sisältyi myös haikea tunnelma, koska vietimme viimeistä yhteistä opintopäivää ryhmänä. 

9.11.2015 

Terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat:

 Johanna Alanen, Ninni Gästgifvars-Puuska, Kirsi Keski-Nisula, 

Hanna Mörö, Riitta Rantala ja Johanna Vuoriaho

Kasvoin asiantuntijaksi omassa ammatissani

Bioanalyytikko (AMK) Henna Laitinen opiskelee ylempää AMK-tutkintoa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa.

"Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen oli mielessäni jo ammattikorkeakoulusta valmistumisestani lähtien. Halusin hakea koulutukseen mahdollisimman pian. Kun olin ollut työssä kolme vuotta, laitoin hakupaperit TAMKiin. Valitsin terveyden edistämisen koulutuksen, koska opintoihin kuuluu laajasti johtamisen opintoja. Johtamisen opintoja on koulutuksessa 30 opintopistettä. Opiskelun aikana perehdytään ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen koulutusohjelmasta valmistuneet toimivat joko asiantuntija- tai esimiestehtävissä sosiaali- ja terveysalalla.

Opiskelu työn ohessa on rankkaa, mutta se antaa myös omaan työhön paljon energiaa ja uusia tuulia. Opiskelu on avannut silmäni ja olen alkanut työpaikallani katsomaan asioita uudella tavalla. Oma ammatillinen kehittymiseni on ollut huimaa opintojen aikana ja minusta on kasvanut omassa ammatissani asiantuntija.

Opintoihin voi jäädä koukkuun 

Opintojen alussa kasataan moniammatilliset tiimit, joissa tehtäviin pureudutaan. Jokaisella tiimiläisellä on erilainen ammattitutkinto sekä elämän- ja työkokemus, joten tämä on todella iso rikkaus tehtäviä tehdessä. Eri tehtävissä jokainen tiimiläinen pääsee näyttämään osaamistaan ja vahvuuksiaan, samalla muidenkin tiimiläisten tieto ja taito asiasta kasvavat. Tiimiläisten tuki ja tsemppaaminen auttaa jaksamaan tiukkojen paikkojen yli.

Suosittelen ylemmän ammattikorkeakoulun opintoja jokaiselle, joka haluaa kehittää omaa kokemustaan ja vahvistaa ammattitaitoaan. Kannattaa varoa kuitenkin, sillä opiskeluun voi jäädä koukkuun ja kohtaa huomaakin suunnittelevansa jo uusia opiskelumahdollisuuksia. "

Henna Laitinen