YAMK, suosittelen!

Haastateltavana Maija Kettunen, terveyden edistämisen koulutusohjelman opiskelija, ylempi AMK

 

 

 

Miten innostuit hakemaan terveyden edistämisen koulutusohjelmaan, ylempään AMK-tutkintoon?

Olen valmistunut terveydenhoitajaksi vuonna 2006 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Tämän jälkeen olen opiskellut työn ohella avoimen yliopiston opintoja, sosiaalityötä ja kasvatustiedettä. Työn ohella opiskelu sopii minulle ja on hyvää vastapainoa omalle työlleni. Tamkin nettisivuja selaillessa silmiini osui ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja siitä innostuneena hain koulutukseen. Ylempi AMK-tutkinto on luonnollinen jatkumo terveydenhoitajan perustutkinnolle. Haluan syventää tietojani ja parantaa mahdollisuuksiani edetä työelämässä tulevaisuudessa, etenkin projekti- ja kehittämistyöt kiinnostavat.

Miten olet viihtynyt?

Olen viihtynyt hyvin. Monipuolinen ja työelämälähtöinen koulutusohjelma on ollut positiivinen asia. Opintojen eteneminen ja opinnoissa menestyminen kannustaa jatkamaan, vaikka vaikeitakin hetkiä tulee eteen. Opiskelu ja täysipäiväinen työ vaativat kärsivällisyyttä ja paineen sietokykyä. Aikataulujen tarkka suunnittelu on tärkeää ja välttämätöntä. Kannustavat opiskelukaverit ja ammattitaitoiset ja mukavat opettajat ovat tukeneet opinnoissa. Myös opiskelujen joustavuus saa kiitosta!

Onko koulutus vastannut odotuksiasi?

On vastannut, kaikkia opintojaksoihin liittyviä tehtäviä on ollut mahdollista peilata omaan työhön ja se antaa opiskelulle syvyyttä ja herättelee oivaltamaan. Koulutukseen kuuluu monipuolisesti erilaisia opintoja, kuten johtamiseen, kehittämiseen ja projektityöhön liittyviä opintokokonaisuuksia. Näihin opintokokonaisuuksiin syventyminen on ohjannut tarkastelemaan omaa organisaatiota ja sen toimintaa tarkemmin. Kehittämis- ja projektiopinnoista saatua tietoa voi hyödyntää omassa työssään jo nyt.  Koulutuksesta on siis ollut hyötyä ja toivottavasti se avaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia työskennellä terveydenhuoltoalalla.

Teksti ja kuva: Laura Sylve

Naakat ja Kolmostiiimi opintokäynnillä eduskunnassa

Kesän 2012 aikana YAMK Terveyden edistämisen 11SYTEDI ryhmän tiimi Naakat ja tiimi Kolmostie miettivät kysymyksiä ajankohtaisista aiheista sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, sillä suunnitelmissa oli ryhmän opintokäynti ja ministerin tapaaminen eduskunnassa.

Vierailu Helsinkiin toteutettiin 13.9.2012, jolloin tapasimme ministerin. Hän vastasi kysymyksiin, jotka olimme lähettäneet hänelle etukäteen. Kovin pitkää aikaa ei kiireinen ministeri tosin voinut kanssamme viettää, mutta hänen erityisavustajansa Ulla-Mari Heinola ystävällisesti syvensi vastauksia itse ministerin kiirehtiessä vielä illan toisiin tapaamisiin. Tiimi Naakkojen blogikirjoituksessa on selvitetty saamiamme vastauksia osaan kysymyksistä ja tässä kirjoituksessa selvitämme saamiamme vastauksia loppuihin kysymyksiin.

Kuntauudistuksesta ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisesta käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Tiedustelimme ministeri Risikon mielipidettä kuntauudistuksen välttämättömyydestä ja sitä riittäisikö pelkästään terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen. Ministerin mielestä kuntauudistus tarvitaan uuden terveydenhuoltojärjestelmän pohjaksi ja mahdollisimman vahvat peruskunnat ovat tavoitteena. Painopisteen tulisi myös kohdistua perusterveydenhuollon, ei niinkään erikoissairaanhoidon vahvistamiseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulisi myös integroitua ja toimia lähellä toisiaan. Tehtävien jakoa on uudistettava ja vastuunjaossa erikoisvastuualueet ERVAT ovat mietinnän alla. Kehittämistyön tavoitteena tulee olla myös mahdollisimman laadukkaiden peruspalveluiden sekä ikääntyvien ihmisten palveluiden turvaaminen. Uudistustyö on jo meneillään ja kuntakierroksia tehdään keväällä 2013. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko tekevät SOTE-kierroksen kunnissa vielä tämän syksyn aikana ja vuodenvaihteen aikoihin on luvassa lisää tietoa näistä asioista.

Joka kolmas hoitaja ulkomaalainen

Pääkaupunkiseudulla jo joka kolmas hoitaja on ulkomaalainen ja tämä suuntaus tulee levittäytymään ympäri Suomen. Kysyimme ministeri Risikolta ehdotuksia miten lisätä suomalaisten hoitajien työssä pysyvyyttä ja vähentää koulutettujen hoitajien siirtymistä muille aloille. Ministeri vastasi, että jos tämän kysymyksen ratkaisisi, voisi saada Nobelin palkinnon. Alan vetovoiman ja arvostuksen kasvattaminen ovat kuitenkin tärkeitä. Tällä hetkellä palkkaus, pätkätyöt, vaikeus omien vahvuuksien esiin saamisessa sekä kysymys työn mielekkyydestä asettavat haasteita hoitajien työssä pysymisessä.

Seuraavaksi tiedustelimme ministeriltä mitä sikainfluenssa ja Pandemrix rokotuskampanja opettivat sekä saavatko narkolepsiaan sairastuneet lapset ja nuoret hänen mielestään nyt asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja korvausta. Halusimme myös tietää seurataanko ministeriössä sairastuneiden voinnin ja korvausten kehitystä. Ministeri sanoi, että jotkut voivat kokea etteivät saaneet korvauksia ajoissa ja koska narkolepsia ei ole ollut tyypillinen sairaus Suomessa, sen havaitseminen ja huomaaminen tapahtui viiveellä. Tilanne oli uusi lääkäreille, poliitikoille sekä kouluille, eikä heti osattu reagoida oikein. Oikean hoidon saaminen hidastui. Sairastuneet olivat hajallaan ympäri Suomen, eikä kattavaa tukiverkostoa ollut mahdollista rakentaa. Jos sama tilanne tapahtuisi nyt, niin yhteiskunta osaisi reagoida asiaan paremmin. Sairastuneiden hoitoon ja korvauksiin on nyt satsattu. On kliininen hoitoryhmä, Kelan sopeutumisvalmennuskurssit sekä elinikäinen vakuutuksesta maksettava korvaus sairastuneille. Vertaistuki ja sen järjestäminen on tärkeää myös perheille. Stm.fi-verkkosivuille on laadittu kooste viranomaisten toimista narkolepsia-asian selvittämisessä ja tukitoimien järjestämisessä.

Perhesurmien estäminen

Perhesurmat ovat olleet usein esillä viimeaikoina. Kysyimme minkälaisia ajatuksia perhesurmat hänessä herättävät sekä mitä hänen mielestään tulisi tehdä perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ministeri sanoi perhesurmien herättäneen paljon surua ja kysymyksiä siitä, miten ne olisivat estettävissä. Haasteena on löytää ne perheet, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten apua, sillä he eivät sitä välttämättä omatoimisesti hae, vaikka apua olisikin saatavilla. Matalan kynnyksen palveluja on jo yritetty perustaa. Ongelmana on, että ongelmia salataan, eikä niistä haluta puhua. Tarvitaan etsivää perhetyötä autettavien perheiden löytämiseksi.

Teksti: Tiimi Kolmostie, 11SYTEDI: Mikko Kaipainen, Niina Koski ja Kirsi Launiainen

Miten työhyvinvointia edistetään Esperi Care Tilkassa?

Syksyllä 2012 suuntasimme terveyden edistämisen koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa opintokäynnille Esperi Care Tilkkaan Helsingin Huopalahteen. Tilkka tarjoaa ikääntyneille kevythoivaa, tehostettua palveluasumista sekä kuntouttavaa tehostettua palveluasumista. Käynnillä saimme kattavan esityksen Tilkan toiminnasta, työtavoista ja henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Kiinnitimme erityisesti huomiota opintokäynnillä Esperin tapaan huomioida työntekijänsä ja ylläpitää heidän työhyvinvointiaan.

Ikääntyvien kanssa työskentelevät työntekijät kokevat usein työnsä raskaaksi ja haastavaksi sekä henkisesti, että fyysisesti. Näyttää myös siltä, että vanhustyö ei ole alueena vetovoimaisin. Tulevaisuudessa voi olla pulaa osaavista työntekijöistä, jotka haluavat työskennellä ikäihmisten parissa. Siksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Opintokäynnillä Esperi Caren Tilkan johtava palveluvastaava kertoi henkilöstön työhyvinvoinnin olevan heille tärkeää. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy huolehtimaan myös asiakkaistaan paremmin.

Jaksamisesta ollaan kiinnostuneita

 

Työnantajana Esperi Care pyrkii tukemaan työntekijöiden työhyvinvointia monin eri tavoin.  Se tarjoaa työntekijöilleen vaihtelevia työtehtäviä ja monipuoliset kehittymismahdollisuudet. Lisäksi se takaa työntekijöilleen hyvän perehdytyksen, sekä tarvittaessa työnohjausta. Työntekijöiden jaksamisesta ollaan kiinnostuneita, heidän sairauspoissaoloja seurataan ja käytössä on varhaisen välittämisen malli. Henkilökunnalla on käytössä laaja työterveyshuolto. Työhyvinvointia kartoitetaan työhyvinvointikyselyllä. Esperi huomioi työntekijöitään hyvin tehdystä työstä ja joustavuudesta työvuorojen suhteen sekä positiivisesta asenteesta pienillä palkinnoilla esim. elokuvalipuilla.  Esperillä on käytössä palkkiojärjestelmä ja hyvän työn bonus. Työyhteisön hyvinvointia pyritään parantamaan yhteisillä tapahtumilla ja virkistystoiminnalla. Työntekijän on mahdollista saada työhyvinvointirahaa myös henkilökohtaisesti oman hyvinvoinnin edistämiseen. Pienet kannustukset ja palkitseminen sekä kiinnostus työntekijöiden hyvinvointia kohtaan kertovat työn ja työntekijän arvostuksesta. Esperi Care haluaa työhyvinvointiin panostamalla olla selvästi vetovoimainen työpaikka tulevaisuudessakin. 

Teksti: Tuula Holappa ja Maija Kettunen

Esperi Care Tilkka: Opintokäynnillä entisessä sotilassairaalassa

Esperi Care työllistää Suomessa noin 2000 ihmistä, heillä on toimipisteitä lähes kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Asiakaspäällikkö Minna Tammiruusun mukaan: "Tehostetun ympärivuorokautisen hoidon tarve tulee lisääntymään valtavasti lähivuosina."

Opintokäyntillä Esperi Care Oy:n toimintaa esitteli meille asiakaspäällikkö Minna Tammiruusu sekä johtava palveluvastaava Arja Sokura. Opintokäyntimme kohdistui näyttävällä paikalla Helsingin Huopalahdessa Mannerheimintien päässä sijaitsevaan Esperi Hoivapalvelukeskus Tilkkaan, jossa on aiemmin toiminut keskussotilassairaala Tilkka. Esperi Care tarjoaa asumispalveluja eri hoivakodeissa, kuten kevythoiva Tilkantähi, tehostettu palveluasumisen yksikö Tilkantoivo, muistihäiriöisille Tilkantupa sekä kuntouttavaa palveluasumista tarjoava Tilkantaika. Tilkassa on mahdollista myös lyhytaikaiseen asumiseen sekä palveluita tarjotaan lähialueen ikääntyneille omaan kotiin Esperin kotihoidon toimesta.

Esperi Caren verkosto koostuu:

• kotiin annettavista palveluista: turvapuhelinpalvelut, kotihoito- ja sairaankuljetuspalvelut
• ikääntyvien asumispalveluista: Tilkka Helsingissä, Tampereella, Nokialla, Turussa ja muissa suurissa kaupungeissa
• erityisryhmien asumispalveluista

Hoivayksiköt ovat 15 paikkaisia, kevythoiva-asuminen maksaa 2300 euroa riipuen huoneen koosta, tehostetunhoivan yksikössä asuminen maksaa 4350 euroa ja muistihäiriöyksikössä 4670 euroa. Esperi Caressa on käytössä palveluseteli, jolla maksetaan osa hoidosta, jäljelle jäävän osuuden asiakas maksaa itse.

Esperi Carella on oma laatupäällikkö. Laatu heillä näkyy päivittäisissä toiminnoissa. Sisäiset auditoinnit toimivat järjestelmällisesti ja niistä on poikinut useita kehityshankkeita. Henkilöstöresurssin tehokuutta toi esille mielestämme se, että hoitohenkilökuntaa pystyttiin siirtämään sujuvasti tarpeen mukaan osastolta toiselle.

Palveluvastaavan Arja Sokuran henkilökohtainen näkemys paljon keskustelua ja mielipiteitä herättäneeseen henkilöstömitoitukseen on: "Tarkkaa henkilöstömitoitusta ei sellaisenaan tarvita, vaan asiakkaan kuntoisuus tulee huomioida mitoitusta suunniteltaessa." Sekä Sokuran mukaan: "Henkilöstömitoitukseen tarvitaan myös joustavuutta, sen mukaan paljonko apua asiakas kulloinkin tarvitsee." Tämä kuulostaa meidän mielestämme hyvälle ja on joustavan ja tehokkaan yksikön toimintatapa.

Esperi Caressa hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä kartoitetaan asukkaan hoitoon kuluva aika ja hoitajien määrä. Omaiset otetaan mukaan asukkaan hoidon suunnitteluun. Hoitosuunnitelmat tarkistetaan puolen vuoden välein.

Esperi Caressa kuntouttavahoitotyö näkyy päivittäisissä hoitotoimissa, tukemalla asiakasta tekemään itse päivittäiset toimintansa. Asiakkaat osallistuvat kaikkeen toimintaan omien voimavarojensa mukaisesti. Ulkoilua järjestetään sitä haluaville. Palvelukeskuksessa asukkaiden käytössä on myös fysioterapeutti. Viriketoimintaa järjestetään päivittäin ja asukkaat saavat osallistua tuokioihin mieltymystensä mukaisesti. Älyteknologiaa ei hoivakeskus ole ottanut käyttöönsä. Jokaisella asukkaalla on oma turvaranneke ja turvapalvelu on käytössä 24 h vuorokaudessa. Huoneet asukkaan on mahdollista kalustaa omilla huonekaluillaan.

Esperi hoivapalvelukeskus Tilkassa oli käytössä Hilkka-kirjausjärjestelmä. Hilkka ei "keskustele" Helsingin tai jonkun muun kaupungin yleisen kirjausjärjestelmän kanssa vaan hoitajan on otettava yhteyttä yksikköön ja tiedusteltava hoitotietoja. Haastavaa tiedonkulun kannalta on, että asukkaita on eri kunnista ja jokaisella on käytössään omat kirjausjärjestelmänsä. Hoitajat ottavat yhteyttä asukkaan omaan terveysasemaan tilatessaan asukkaalle lääkärinajan ja tarvittaessa oma lääkäri käy paikanpäällä lääkärinkäynnillä.

Teksti ja kuvat: Eija Myllymäki ja Pia Pirneskoski